perjantai 31. tammikuuta 2020

Päätöksentekoa Valkoisessa talossa ja Iranissa

Vuosi alkoi maailmaakuohuttavilla tapahtumilla Iranin ja Yhdysvaltojen välillä.  Surullisessa tapahtumaketjussa kuoli lopulta paljon ihmisiä lentokoneen pudottua, käytiin lähellä kolmatta maailmansotaa, kukaan ei voittanut mitään ja loppujen lopuksi kaikille tuli paha mieli. Miten tällainen tapahtumaketju on edes mahdollinen ja miksi asianosaiset tekivät sellaisia päätöksiä kuin tekivät? Analysoin tätä tapahtumaketjua päätöksenteon kannalta. Lähden liikkeelle oletuksesta, että ihmisillä on teoilleen aina jokin motiivi. 

On vaikea sanoa mistä kaikki alun perin alkoi. Ensin joku teki jotain, toinen kosti, sitten kostettiin se ja tämän pyörän pyrittyä useita vuosia, saatiin aikaan tilanne, jossa Yhdysvaltojen presidentille esitettiin yhtenä vaihtoehtona kenraali Suleimanin tappamista. Mikä sitten toteutettiinkin drone-iskulla 3.1.2020.

Miksi Presidentti Trump päätti surmata Suleimanin 


Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi välittömästi iskun jälkeen, että tappaminen oli itsepuolustusta, sillä turvattiin yhdysvaltalaisia ihmisiä, joita kohtaan Suleiman suunnitteli välitöntä iskua: ”Suleimani suunnitteli välitöntä ja pahaenteistä hyökkäystä yhdysvaltalaisia diplomaatteja sekä sotilashenkilöstöä vastaan, mutta saimme hänen aikeensa selville ja surmasimme hänet”, Trump sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että kyseessä oli poliittinen isku, jonka avulla heikennettiin Yhdysvaltojen vihollista. Muitakin selityksiä oli. Kaisa Hakkaraisen, Pekka Hakalan ja Jussi Salmelan Helsingin Sanomissa julkaistun jutun (3.1.2020)  mukaan Trump puhui tapauksesta toimittajille myöhään perjantaina Suomen aikaa. Hän sanoi, että määräsi Suleimanin tapon sodan estämiseksi, ei sen aloittamiseksi.


Hakkarainen et al. (2020)  mukaan Yhdysvaltojen Puolustusministeriön mukaan Suleimanin surmaamisen tarkoituksena oli suojella Yhdysvaltain työntekijöitä ulkomailla. Tiedotteessa sanottiin, että ”Kenraalimajuri Suleimani suunnitteli aktiivisesti hyökkäystä yhdysvaltalaisia diplomaatteja ja sotilaita vastaan Irakissa ja koko alueella”. Erinäisten selvitysten jälkeen on selvinnyt, ettei mitään välitöntä uhkaa ollut. Myös selitys siitä, että tällä olisi vältetty sodan uhka tuntui ontuvan todella pahasti, kun koko maailma pelkäsi sodan syttyvän Suleimanin surmaamisen seurauksena. Kritiikkiin Suleimanin tappamisen syiden perustelujen puutteesta, Trump totesi, ettei niitä oikeastaan tarvitsekaan olla (El Kamel, Sonya 14.1.2020 ): 

Jokin syy toimenpiteelle pitää kuitenkin olla ollut, muutenhan sitä ei olisi tehty. Hieman kostotoimenpiteeltä tuo Suleimanin surmaaminen haiskahtaa, sillä Yhdysvaltojen puolustusministeriön tiedotteessa sanotaan, että ”Suleimani ja Quds-joukot olivat vastuussa satojen amerikkalaisten ja liittouman sotilaiden kuolemista ja tuhansien muiden haavoittamisesta” (Hakkarainen et al. (2020). Presidentti Trump on myös twiiteissään viitannut kostoon Yhdysvaltojen lähetystöön kohdistuneen hyökkäyksen takia. Näiden Yhdysvaltojen hallinnolta tulleiden selitysten lisäksi, muut ovat esittäneet omia arvelujaan. Anna Berner (4.1.2020)  epäilee Helsingin Sanomissa, että Trump pyrkii toimillaan vaihtamaan hallintoa Iranissa, perustuen siihen oletukseen, että seuraavan hallinnon kanssa olisi helpompi toimia. 

Jotkut ovat sitä mieltä, ettei voi olla sattumaan, että isku tapahtui juuri ennen kuin Trumpin virkarikosoikeudenkäynti alkoi. Politiikan historiassa ei ole ollut mitenkään epätavallista, että ulkopolitiikkaa käytetään siihen, että saadaan huomio pois sisäpoliittisista ongelmista. On myös esitetty arvioita, että Suleimanin surmaaminen liittyy siihen, että Yhdysvalloissa on vaalivuosi ja kovat otteet antavat etua vaaleissa (David Smith 4.1.2020 Guardian sanomalehdessä). Smithin mukaan Trump käy vaalikampanjaa jo rohkeilla otteilla, isänmaallisuuteen ja jumalaan vetoamisella (”We have God on our side”).Trumpin puheiden mukaan voisi myös päätellä, että Suleimanin tappamisella on jonkinlainen uskonnollinen ulottuvuus. Muistellessaan Abu Bakr al-Baghdadi tappamista viime vuonna Trump totesi, että “You don’t stand a chance against the righteous might of the United States military” (Smith 2020). Tuntuu jotenkin oudolta ja pelottavalta itsestäänselvästi olettaa, että tietää millä puolella Jumala on taistelussa. Samaa mieltä on myös David Smith Guardianin jutussa: 


Trump kokee Obaman varjon uhkaavaksi ja haluaa erottautua hänestä kaikilla mahdollisilla tavoilla. On jopa sanottu, että Obaman varjo määrittää Trumpin ulkopolitiikkaa (kaikki pitää tehdä päinvastoin) (CNN 9.1.2020). Trump on puhunut Obamasta lähes jokaisessa pitämässään puheessa liittyen Suleimanin tappamiseen. 

Vaikka syitä ja selityksiä oli monenlaisia, vaikutti vahvasti siltä, ettei Suleimanin tappamisen seurauksia oltu mietitty kovinkaan pitkälle. Monet olivat sitä mieltä, että kansainvälistä lakia oli rikottu tappamalla vieraan vallan kenraali ja useampi pelkäsi sodan syttyvän ja eskaloituvan koskemaan muitakin maita. 


Iranin vastaisku 


Maailma ehti odottaa Iranin vastaiskua muutaman päivän hyvin jännittyneenä. Pelättiin, että Iranin vastaisku aloittaisi sodan... Kun isku sitten vihdoin tuli se oli Iranin ensimmäinen suora Yhdysvaltojen vastainen toiminta yli 40 vuoteen. Ensirektiona luultiin, että isku jotenkin epäonnistui tai että Yhdysvallat torjui sen. Kukaan ei kuollut iskussa ja materiaalisetkin vahingot olivat pienehköjä. Vähitellen kuitenkin selvisi, että isku oli täsmälleen suunnitellun mukainen. Guardianin Chulovin (8.1.2020) mukaan Irakin pääministeriä varoitettiin siitä etukäteen, jolloin tavallaan myös Irakin kumppani Yhdysvallat saivat etukäteen varoituksen. Chulov (8.1.2020) ja Barakat (16.1.2020) kertoivat myös, että Sveitsi toimi välittäjänä Teheranin ja Washingtonin välillä. Sveitsin avulla välitettiin viestejä ja asetettiin vastaiskujen raameja. Kun Iran laukaisi ohjuksensa, molempien maiden johtajilla oli hyvä käsitys niiden vaikutuksista sekä fyysisesti että poliittisesti. Isku oli suunniteltu mittasuhteiltaan juuri siten, että sillä pelastetaan kasvot, mutta se ei johda konfliktin kärjistymiseen. On melko taitavaa suunnitella isku juuri sopivan vahvuiseksi. Alla oleva kuvio kokoaa lehtitietojen perusteella kootut faktat. 


Raja liian kovan, sopivan tai liian kevyen välillä on hiuksenhieno. Se näytti onnistuneen, sillä iskun jälkeinen retoriikka molemmin puolin tähtäsi konfliktin lievennykseen. Iranin ulkoministeri julisti pian iskun jälkeen, että he lopettavat suoran sotilaallisen toiminnan tähän ja korosti etteivät he halua sotaa. Pientä uhoa toki piti olla: Uskonnollinen johtaja Khamenei sanoi "Annoimme juuri Yhdysvalloille iskun vasten kasvoja". Lehtitietojen mukaan Iranin lehdistö raportoi myös useista iskussa kuolleista ihmisistä. Vaikuttaisi siltä, että Iran oli miettinyt vastaiskun mitoituksen ja seuraukset hyvin huolellisesti etukäteen. Toki konfliktin lientymiseen vaikutti luultavasti myös tuo onneton lentokoneen alasampuminen, minkä jälkeen kaikilla oli niin paha mieli, että sotainto laantui kaikkein innokkaimmillakin. 

Lähteet: 

 Hakkarainen, Kaisa & Hakala, Pekka & Salmela Jussi (2020): ” ”Toimimme eilen sodan estämiseksi, emme sodan aloittamiseksi”, Helsingin Sanomat 3.1.2020, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006361273.html

El Kamel, Sonya (14.1.2020):”Perusteluiden löytäminen Suleimanin surmalle jatkuu: ”Sillä ei oikeastaan ole väliä”, kommentoi Trump iranilaiskenraalin mahdollista uhkaa USA:lle”, Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006371965.html

Berner, Anna Sofia (2020): Trumpilla on Iranissa tavoite, joka perustuu virhe­päätelmään, Helsingin Sanomat 4.1.2020 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006362808.html

Smith, David (4.1.2020): “Trump campaigns with patriotism after airstrike – but election is still far off”, Guardian 4.1.2020, https://www.theguardian.com/us-news/2020/jan/04/donald-trump-iran-miami-rally-2020-election

CNN News (9.1.2020): “Why Trump can't stop talking about Obama”, Youtube https://www.youtube.com/watch?v=yPJywW5qmck

Chulov, Martin (2020): “Dialled down: Iran's phoned-in attack just enough to ease tensions

Barakat, Sultan (2020): “Could diplomacy come after tragedy in Iran?”, Al Jazeera, 16.1.2020,  https://www.aljazeera.com/indepth/opinion/diplomacy-tragedy-iran-200115191238750.html