Tutkimuksissa on todettu, että suurin yksittäinen syy tuomarien lopettamiselle on heidän saamansa aggressiivinen negatiivinen palaute. Tämä pätee luultavasti lähes kaikissa lajeissa, sillä sen on todettu koskevan niin jääkiekkoa (Forbes & Livingstone 2013), jalkapalloa Simmons (2006) kuin koripalloakin (Rainey 1999). Lisäksi tutkimuksissa on todettu tuomarien lopettavan osittain myös siksi, koska kokevat saavansa liian vähän tukea omalta tuomarikerholtaan (Forbes & Livingstone 2013). Itsekin muutaman vuoden jääkiekkopelejä viheltäneenä tunnistan molemmat ongelmat. Olen saanut negatiivista aggressiivista palautetta peleissä enemmän kuin riittävästi, enkä toisaalta koe saavani tarpeeksi tukea organisaation taholta.
Tuomaripula on yhä paheneva ongelma. Tiedän, että ainakin jääkiekko-otteluita on jouduttu Uudenmaan alueella perumaan tuomaripulan takia. Olen itsekin joutunut viheltämään yksin useita pelejä, joihin tasoni ei oikeasti edes riitä. Jotain ongelmasta kertoo sekin, että tuomarikerhoissa vaihtuvuus on suurta. Minulla ei ole tiedossa Suomen lukuja. Simmons (jo vuonna 2006!!) kertoo, että Australian jalkapallotuomareista vaihtuu 25% vuosittain ja Forbes & Livingstonen (2013) mukaan vaihtuvuus Kanadan jääkiekkotuomareissa on vuosittain 30%. Aika paljon saa siis rekrytoida vuosittain uusia tuomareita. Luulisin, että markkinoinnin alalla todettu viisaus pätee tässäkin: On huomattavasti halvempaa ja helpompaa pitää vanhat asiakkaat kuin hankkia uusia.
Toki tuomaripulaa helpottaviakin asioita on. En tiedä miten homma toimii muissa tuomarikerhoissa, mutta ainakin Helsingin jääkiekkotuomareissa vertaistuki muilta tuomareilta tuomarien sisäisessä Facebook-ryhmässä on suunnaton tuki ja helpotus. Lisäksi Kiekkoliitto on pyrkinyt muutaman vuoden ajan muuttamaan asenteita ”Kunniota peliä” -kampanjalla. Se on hyvää toimintaa, mutta ei lainkaan riittävää, koska siitä puuttuvat sanktiot. Jonkinnäköinen yritys vähentää tuomaripulaa on myös pelien viheltäminen vain yhdellä tuomarilla. (Jääkiekossa näin toimitaan naisten harrasteessa, E2-peleissä ja D2A-peleissä, joissa alimman tason tuomarit viheltävät yksin). Tämä on mielestäni selkeä virhe ja vaikuttaa siihen suuntaan, että pitkällä aikavälillä tuomaripula vain pahenee. Vaikka jokainen tuomari ymmärtää, että (alimman tason tuomarina) yksin vihellettäessä pitää rimaa laskea – ei voi olettaa, että näkisi kaikkia maaleja, paitsioita tai kamppeja – niin pelien pelaajat ja valmentajat eivät tätä ymmärrä. Kaikkein törkein saamani palaute on tullut näistä peleistä. Jossain vaiheessa kuulin huhuja, että tuomarien esteitä (päiviä jolloin he eivät ole käytettävissä tuomareina) aletaan rajoittaa. Toivon tämän todella olevan pelkkää huhupuhetta, sillä se lisäisi dramaattisesti tuomaripulaa: tuomareillakin on työmatkoja, muita harrastuksia, perhe-elämää, mökkireissuja ja saunailtoja. Aika moni lopettaa kokonaan, jos ei voi enää oman aikataulunsa mukaan tehdä muita asioita.
Jos tuomaripula halutaan oikeasti ratkaista, tarvitaan jämeriä ja oikeanlaisia keinoja. Tässä alla on listattuna 10 mahdollista keinoa, joilla voidaan helpottaa tuomaripulaa. Vaikka omat kokemukseni ovat lähinnä jääkiekosta, uskon näiden olevan sovellettavissa myös muihin lajeihin. Kohdat 3-5 ovat sellaisia mitkä tuovat lisää rahaa tuomarikerholle ja kohdat 6-10 vaativat jonkin verran resursseja kerholta.
- Tuomarien haukkumisen sanktiointi. Jos useita valmentajia tai muita toimihenkilöitä joudutaan poistamaan vaihtoaitiosta, todetaan samalla peli päättyneeksi joukkueen 5-0 tappioon. Nykyinen valmentajan poistaminen boxista ei vaikuta mihinkään, eikä ole riittävä pelote. Olen itsekin joutunut yhdessä (yksin vihelletyssä) pelissä poistamaan valmentajan, huoltajan ja yhden kellonkäyttäjän…
- Junnutuomarien kritisoinnista vähintään kaksinkertaiset rangaistukset. Melko suuri osa junioripelaajista käy kokeilemassa tuomarointia. Yleensä se jää siihen yhteen kertaan. Olen haastatellut kaikkia junnutuomareita, joiden kanssa olen viheltänyt. Kokemukset ovat karuja ja päättyvät tyypillisesti viimeistään muutaman ottelun jälkeen. On vaikea käsittää, että aikuisen (valmentajan) näyttää olevan helpompaa huutaa puolustuskyvyttömälle junnulle kuin toiselle aikuiselle. Olen itse sanonut junnuille, joiden kanssa vihellän, ettei heidän tarvitse keskustella yhdenkään valmentajan kanssa. Hoidan ne itse ”keskustelut”. Jollei tilanne junnutuomarien kohtelussa yleisesti ottaen muutu, yhä harvempi nuori edes harkitsee tuomarointia.
- Toistuvan epäasiallisen käytöksen sanktiointi. Jos joukkue tai valmentaja tai toimihenkilö ottaa kauden aikana useita rangaistuksia tuomarille suun soittamisesta yms. epäasiallisesta käyttäytymisestä, kaksinkertaistetaan joukkueen seuraavien viiden pelin tuomarimaksut.
- Tuomarin somessa haukkumisen sanktiointi. Pelejä kuvataan paljon ja sosiaalisessa mediassa jaetaan kuvia, kommentteja ja klippejä. Joskus tuomarit näytetään tunnistettavasti tai jopa nimellään varustettuna negatiivisessa valossa. Tämä ei lisää kenenkään halua tuomaroida. Junnupeleissä ja harrastepeleissä missä ei juurikaan ole muuta yleisöä kuin sukulaisia ja ystäviä pelejä katsomassa, on sanktiointi yksinkertaista. Lisätään vain tilauslomakkeelle lauseke ”Tilaamalla tuomarin tästä XXX-kerhosta joukkue sitoutuu olemaan julkaisematta somessa mitään negatiivista tuomareista siten, että heidät voidaan tunnistaa”. Sama koskee myös sarjapelejä, vaikka tilaajana olisi jääkiekkoliitto tms. Joukkueenjohtaja tiedottaa asiasta vanhemmille ja pelaajat ystävilleen. Sanktio voisin olla joukkueelle 500e sakko. Tämä summa tai ainakin suurin osa siitä voisi mielestäni tulla tuomarille itselleen kompensaationa pahasta mielestä.
- Yksin viheltäminen pitää joko lopettaa tai palkkio pitää vähintään kaksinkertaistaa. Kuten jo yllä kirjoitin, vaatimukset yksin vihellettäessä ovat aivan kohtuuttomat. Näistä peleistä tulee eniten paha mieli, eikä palkkio edes kompensoi millään lailla.
- Ideaalituomarin fyysistä kuvaa on muutettava. Tuomarien alkeiskurssilla tuotiin vahvasti esiin miltä oikea tuomari näyttää. Hän on pitkä, urheilullinen ja hyvännäköinen. Hän käy lenkillä hallilla ennen ottelua, että on varmasti iskussa pelin alettua. Hän käy jäällä harjoittelemassa vähintään yhtä monta kertaa viikossa kuin ne pelaajat joiden pelejä hän viheltää. Joopajoo. Katselin kurssin osallistujia; nuoria teini-ikäisiä kundejä, perheenisiä, papparaisia ja sitten olin minä. Mielestäni kukaan ei oikein tuntunut täyttävän kaikkia kriteerejä. (Vaikka toki osa oli komeita, niin eivät näyttäneet innokkailta lenkkeilijöiltä tai sellaisilta jotka kävisivät treenaamassa luistelua useita kertoja viikossa). Ihmettelin, ettei noustu yhtenä rintamana ja marssittu ulos kurssilta. Voi olla, että Liigassa on tällaisia tuomareita, mutta junnupelejä tai harrastepelejä (mitä on ylivoimaisesti suurin osa peleistä) mahdollistavat ihan tavalliset ihmiset. Aloittelevalle tuomarille ei pitäisi tulla sitä kuvaa, ettei kelpaa edes ulkoisesti.
- Tuomarien julkista imagoa on muutettava. Kun ajattelee julkista kuvaa tuomareista, tulee mieleen totinen, jörö ja kaavoihin kangistunut tiukkapipo, joka ei paljon puhu. On helppo ajatella tuomareita toisina, eri lajina ihmisiä. Vastakkainasettelu meidän ja ”noiden toisten” välillä johtaa siihen, ettei ”noita toisia” tarvitse kohdella edes niin kuin ihmisiä yleensä on tapana. Olisi tärkeää tuoda esiin, että tuomarit ovat ihan tavallisia ihmisiä. Samanlaisia kuin kaikki muutkin. He ovat osa sitä porukkaa, joka mahdollistaa lasten harrastuksia. Käytännössä tämä viestintä voisi tapahtua tuomarikerhojen julkisen somen, blogien tai vlogien kautta, joita kirjoittaisivat kaikentasoiset tuomarit. Olisi hyvä saattaa yleisön tietoon, että tuomarit ovat oma tiivis harrastusyhteisö, joilla on saunailtoja ja esimerkiksi oma jääkiekkojoukkue.
- Tuomarikerhot voisivat organisoida kummisysteemin. Olisi helpompaa, jos olisi joku jolta voi kysyä tyhmiäkin kysymyksiä ja joka on kiinnostunut siitä mitä yksittäiselle tuomarille kuuluu. On toki olemassa aloittaville tuomareille muutamia pelejä, joissa on mentori, mutta nämä suhteet kestävät vain pelin ajan.
- Tuomarikerhot voisivat aktiivisesti kirjoittaa vastineita ja kommentteja lehtijuttuihin missä arvostellaan / ihmetellään tuomarien päätöksiä. Nyt tätä keskustelua käydään sisäisesti kerhon somessa ja käytävillä. Olisi tärkeää, että rivituomarit kokisivat kerhonsa olevan aktiivinen tuomarien puolesta puhuja ja keskustelija. Olisi tärkeää kokea, että kerho ajaa tuomarien etuja myös mediassa ja suuren yleisön silmissä.
- Jääkiekkoliiton tulisi ottaa vahvasti kantaa (jyrähtää) Liigatuomarien kaltoin kohtelusta mediassa. Myös sanktioiden Liigassa tulisi olla huomattavasti kovempia, kun valmentajat käyttäytyvät asiattomasti tuomareita kohtaan. Junnupeleissä annetaan kovempia sanktioita asiattomasta käyttäytymisestä kuin Liigassa. Vaikka Liiga on enimmäkseen showbisnestä, pitäisi Liigan silti olla esimerkki, eikä päinvastoin.
Löytyy varmasti paljon muitakin keinoja, jos olet oikeasti aletaan yhdessä miettimään. Jollain tapaa tämä ongelma pitäisi saada ratkaistua, ettei otteluita tarvitsi jatkossa perua tuomaripulan takia.
Ps. Yritykseni Miratio tarjoaa konsultointiapua ja voi vetää aivoriihiä tai tulevaisuustyöpajoja. Mielestäni kannattaisi tehdä myös kysely nykyisille ja entisille tuomareille missä selvitetään miksi alkoi alun perin tuomaroimaan, mikä saa jatkamaan sitä, miksi harkitsee lopettamista tai miksi on lopettanut. Kyselyn avulla voidaan selvittää kipupisteet, millaiset asiat kannustaisivat ja miten voitaisiin ehkäistä lopettamista. Kyselyssä voidaan myös testata miten mahdolliset toimenpiteet vaikuttaisivat tuomarien motivaatioon. Ota yhteyttä/ pyydä tarjous: hanna at miratio.fi
