tiistai 29. tammikuuta 2019

Pelipaidan värin vaikutus rangaistusten määrään SM-liigassa 2016-2018


Tuntuu vaikealta uskoa, että paidan värillä voisi olla mitään merkitystä jääkiekossa, mutta siltä se vaan tutkimusten valossa näyttää. Tämä on hyvä osoitus siitä, miten alitajunta toimii ilman, että tiedostamme siitä mitään. Aikaisemmin on jo osoitettu, että paidan värillä on paljonkin merkitystä esimerkiksi ehdokkaan saamaan äänimääräänvaaleissa tai liftarin saaman kyydin todennäköisyyteen. Joten miksei paidan väri voisi olla merkityksellinen myös jääkiekossa? Melko kiivaana käynyt akateeminen keskustelu paidan värin merkityksestä urheilussa alkoi kun Frank ja Gilovich (1988)[i] julkaisivat tutkimuksen siitä miten mustat pelipaidat ja aggressio korreloivat joukkueurheilussa. Tarkemmin sanottuna he olivat todenneet, että amerikkalaisessa jalkapallossa (U.S. National Football League NFL) ja jääkiekossa (National Hockey League NHL) joukkueet, joilla oli mustat pelipaidat, saivat enemmän rangaistuksia kuin joukkueet muun värisissä paidoissa kausien 1970-1986 aikana. Lisäksi tuona aikana kaksi joukkuetta vaihtoi mustiin pelipaitoihin muun värisistä ja molemmilla rangaistusten määrä nousi selvästi paidan värin vaihtuessa.  Idea juuri mustan paidan ottamisesta tarkasteluun johtui siitä, että mustaan väriin liitetään kulttuurisesti pahuus ja kuolema. Vaikka tämä tuntuu kaukaa haetulta, Frankin ja Gilovichin tulokset vahvistuivat vuonna 2012 kun Gregory Webster  ja Geoffrey Urland[ii] tutkivat paitojen värin vaikutusta jäähyminuutteihin 25 kauden NHL peleissä Tutkimusaineisto on varsin mittava: mukana oli 30 joukkuetta ja yhteensä 52 098 peliä. He luokittelivat värit seuraavasti: musta, värikäs ja valkoinen. Analyysin tulosten mukaan mustassa paidassa sai enemmän jäähyjä kuin jos joukkue pelasi toisen värisessä paidassa tai valkoisessa.

Vaikuttaako paidanväri Jääkiekon SM-liigassa rangaistusten määrään?


Testasin väitettä paidanvärin vaikutuksesta rangaistusten määrään pienellä näytteellä SM-liigasta. Mukana analyysissä  (ja alla olevassa kuviossa) on kahden kauden runkosarjojen ottelut (1800kpl). Näyttää selvältä, että vieraspeleissä (valkoinen ja keltainen paita) jäähyjä tulee enemmän kuin kotipeleissä, mikä johtunee kotikenttäedusta ja siitä miten se vaikuttaa tuomareihin (katso tarkemmin täältä). Vaikuttaisi myös siltä, että mustassa paidassa tosiaan otetaan enemmän jäähyjä kuin muunvärisessä paidassa keskimäärin ja ero on tilastollisesti merkitsevä. Toisaalta kun kuviota katsoo, huomaa helposti, että ero mustan ja punaisen pelipaidan välillä on olematon. Ei ole yllättävää, että punainen paita nousee toiseksi, sillä useiden tutkimusten mukaan punainen väri liitetään aggressioon ja vaaraan (Wiedeman et al. (2015)[iii], Feltman ja Elliot (2011)[iv], Krenn (2015)[v] Illie et al (2008)[vi]).




Lisääkö paidan väri aggressiota vai illuusiota siitä?


Kiinnostava kysymys on se, lisääkö paidan väri todella pelaajien aggressiota vai onko kyse jostain muusta. Hagemann et al. (2008)[vii] ovat miettineet, että ehkä paidanväri vaikuttaakin ennen kaikkea tuomareihin eikä pelaajiin. He toteavat, että koska tuomarit usein näkevät tilanteet hyvin epäedullisesta kulmasta ja pelaajat liikkuvat hyvin nopeasti, on hyvin vaikea tehdä objektiivisia huomioita. Hankalista olosuhteista johtuen tuomarien päätöksentekoon voivat vaikuttaa alitajuiset psykologiset seikat, kuten paidan väri. He arvelevat, että oikeisiin pelitilanteisiin liittyy niin paljon muuttujia (esimerkiksi historiaa), että olisi parempi tutkia asiaa videolta. He videoivat taekwondo otteluita siten, että keskitason ottelijoilla oli valkoiset paidat ja pääsuojat. Jälkikäteen he tekivät samasta videoklipistä kaksi eri versiota, joihin he värittivät ottelijoiden paidat tietokoneen avulla siniseksi tai punaiseksi. Tutkimuksessa oli mukana 42 kokenutta tuomaria, jotka katselivat videoita kukin satunnaisessa järjestyksessä ja antoivat pisteitä pelaajilla aina kunkin klipin jälkeen. Tulosten mukaan tuomarit antoivat 13% enemmän pisteitä ottelijoille, joilla oli punainen paita kuin sinisessä paidassa otelleille (vaikka siis klipit olivat identtiset paidan väriä lukuunottamatta). Tutkimuksessa siis todettiin paidan värillä olevan vaikutusta siihen kuinka paljon tuomarit antoivat pisteitä. Mutta palataanpa noihin rangaistuksiin. Vaikuttaako paidanväri myös pelaajien saamiin rangaistuksiin ? Mustan paidan vaikutusta tuomarien päätöksiin ei ole tutkittu (korrelaatio, mikä on todettu useissa edellä kerrotuissa tutkimuksissa, ei kerro syystä mitään). Sen sijaan punaista paitaa on tutkittu. Martirin (2017)[viii] tutkimuksen mukaan punainen väri vaikuttaa tuomareihin. Hänen tekemässään tutkimuksessa tuomarit katsoivat videoklippejä ja arvioivat minkä tuomion niistä antaisivat. Tuomiot olivat kovempia pelaajille, joilla oli punainen paita kuin muun värissä paidoissa pelanneille.

Aihetta olisi hyvä tutkia lisää, mutta edellä mainitut tutkimukset viittaisivat siihen suuntaan, että paidan väri vaikuttaa ainakin siihen kuinka aggressiivisina pelaajia pidetään.



[i] Frank M.G., Gilovich T. (1988). The dark side of self- and social perception: Black uniforms and aggression in professional sports. Journal of Personality and Social Psychology, 54, 74–85.

[ii] Webster, Gregory D. & Urland Geoffrey R (2012): “Can Uniform Color Color Aggression? Quasi-Experimental Evidence From Professional Ice Hockey”, Social Psychological and Personality Science May 2012 vol. 3 no. 3 274-281

[iii] Wiedemann, Diana, et al. "Red clothing increases perceived dominance, aggression and anger." Biology letters 11.5 (2015): 20150166.

[iv] Feltman, Roger, and Andrew J. Elliot. "The influence of red on perceptions of relative dominance and threat in a competitive context." Journal of Sport and Exercise Psychology 33.2 (2011): 308-314.

[v] Krenn, Bjoern (2015): "The effect of uniform color on judging athletes’ aggressiveness, fairness, and chance of winning." Journal of sport and exercise psychology, Volume: 37 Issue: 2 Pages: 207-212

[vi] Ilie, A., Ioan, S., Zagrean, L., & Moldovan, M. (2008). Better to be red than blue in virtual competition. Cyberpsychology & Behavior11(3), 375-377.

[vii] Hagemann, Norbert & Strauss, Bernd & Leibing, Jan (2008): “When the Referee Sees Red …”, Psychological Science August 2008 vol. 19 no. 8 769-771
[viii] Martir, Jordan (2017): ”The influence of jersey colour on decision making of the referee”. MS thesis. 2017.
Social and Organisational Psychology, Faculty of Social and Behavioral Sciences – Leiden University