Tutkimusten mukaan ihmisillä on monia tapoja suhtautua aikaan. Toisille aika on lineaarinen jatkumo, jossa tulevaisuus rakennetaan nykyhetkessä ja johon myös mennyt vaikuttaa. Toisille aika on syklistä, tapahtumat toistuvan samankaltaisina, riippumatta siitä mitä tässä hetkessä tapahtuu. Heistä tuntuu, ettei mikään koskaan muutu. Lineaarisen ja syklisen aikakäsityksen lisäksi ihmisten ajallinen suuntautuneisuus vaihtelee. Jotkut ihmiset kokevat, ettei tuleva tai mennyt ole oikeastaan tärkeää; he keskittyvät elämään nykyhetkessä ja ovat siis nykyisyyssuuntautuneita. Joidenkin ajatukset suuntautuvat vahvasti tulevaan ja he pyrkivät toimimaan nykyisyydessä tavalla, mikä auttaa parempaan tulevaisuuteen. He ovat tulevaisuussuuntautuneita. Pienellä osalla ihmisistä ajatukset pyörivät menneessä ja muistoissa, he ovat menneisyyssuuntautuneita. Näitä erilaisia tapoja suhtautua aikaan sanotaan aikatyyleiksi. On kiinnostavaa, että suhde aikaan vaikuttaa myös suuresti siihen, kokeeko ihminen tarpeelliseksi käydä äänestämässä vai ei ja myös mitä puoluetta hän äänestää.
Ei sinänsä ole ihme, että aikatyylit vaikuttavat valintoihin sillä vaaleilla valitaan ehdokkaita, jotka tekevät päätöksiä tulevaisuudessa. Siis muutaman seuraavan vuoden ajan. Vaaleilla valittujen valtuutettujen/kansanedustajien/presidenttien päätökset vaikuttavat myös vasta tulevaisuudessa. Osa heidän tekemistään päätöksistä alkaa vaikuttaa vuoden tai kahden päästä, osa vasta hyvin pitkän ajan kuluttua.
Aikatyylien määrittely
Aikatyylejä on Vaalimuusan tutkimuksissa mitattu väittämillä seuraavaan tapaan:
Tällä tavalla mitaten suomalaisista suurimmalla osalla on lineaarinen aikatyyli ja suuntautuneisuuksista yleisin on tulevaisuussuuntautuneisuus.
Aikatyylien vaikutus äänestyskäyttäytymiseen
Ihmisten aikakäsityksen lineaarisuus tai syklisyys vaikuttaa selvästi äänestyskäyt-täytymiseen. Lineaarista aikakäsitystä on eniten äänestäjillä (aikoo äänestää tai on jo äänestänyt), melkein yhtä paljon niillä, jotka ovat epävarmoja äänestämisestään ja vähiten ei-äänestäjillä (ei varmasti tai melko varmasti aio äänestää). Kuviossa 2 on kuvattu lineaarisen ja syklisen aikatyylin yhteys äänestämiseen. Ei-äänestäjillä on syklistä aikakäsitystä ja lineaarista aikakäsitystä yhtä paljon. Epävarmoista syklistä aikakäsitystä on vähän vähemmän ja äänestäjillä selvästi vähiten. Korrelaatiot ovat tilastollisesti merkitseviä; lineaarinen aikatyyli ja äänestämisen todennäköisyys (0.22**) ja syklinen aikatyyli ja äänestämisen todennäköisyys (-0.15**). Koska äänestämisen ja vaalien idea on valita päättäjiä, jotka rakentavat parempaa tulevaisuuden Suomea (eli lineaarinen ajatus) on luonnollista, että syklisen aikakäsityksen omaavat (mikään ei muutu, kaikki säilyy ennallaan) eivät koe niin suurta tarvetta äänestää.
Kuten kuviosta 3 näkee tulevaisuuteen suuntautuminen on yleisempää äänestäjillä kuin ei-äänestäjillä ja äänestämisestään epävarmoilla (tämähän liittyy vahvasti myös lineaariseen aikakäsitykseen). Sen sijaan nykyisyyssuuntautuminen selittää äänestämättömyyttä. Jos pyrkii elämään tässä hetkessä ja politiikkaa tehdään jossain lähitulevaisuudessa ja se vaikuttaa vasta pitkällä aikavälillä, ei siitä jaksa kiinnostua sen vertaa, että kävisi äänestämässä. Korrelaatiot ovat tilastollisesti merkitseviä; tulevaisuussuuntautuminen ja äänestämisen todennäköisyys (0.15**) ja nykyisyyssuuntautuneisuus ja äänestämisen todennäköisyys (-0.12**). Myös menneisyyssuuntautuneisuus korreloi negatiivisesti äänestämisen todennäköisyyden kanssa (-0.07**), vaikka se ei kuviosta käykään ilmi.
Toki äänestämättäjättämiseen vaikuttavat monet muutkin asiat, kuin pelkästään aikasuhde. Osa ei äänestä periaatteesta, osa kokee äänestämisen liian hankalaksi ja päätöksenteon vaikeaksi ja osaa ei vaan kiinnosta.
Aikatyylien vaikutus päätöksentekoprosessiin
Äänestyspäätöksentekoprosessi vaihtelee sen mukaan millainen aikatyyli äänestäjällä on. Tulevaisuussuuntautuneet pyrkivät äänestyspäätöksissään tarkkuuteen ja erityisen tärkeänä he pitävät sitä, että pystyvät perustelemaan äänestyspäätökset edes itselleen (katso taulukko 2). Nykyisyyssuuntautuneet haluavat päättää mahdollisimman vähällä vaivalla ja menneisyyssuuntautuneet haluavat ensisijaisesti minimoida katumisen riskiä. Nämä päätöksentekotavoitteet tuntuvat järkeenkäyviltä. Jos haluaa elää nykyhetkessä ja äänestämisen vaikutukset näkyvät vasta joskus tulevaisuudessa on selvää, ettei siihen viitsi laittaa kovinkaan paljoa vaivannäköä. Jos taas ajatukset askartelevat paljon menneessä (ja ihminen mahdollisesti on taipuvainen katumaan tekemiään päätöksiä) on selvää, että katumisen välttäminen on yksi tärkeä tavoite.
Aikatyylit vaikuttavat puoluevalintoihin
Koska eri puolueet ovat orientoituneet eri tavalla aikaan, ei ole hämmästyttävää, että myös äänestäjien aikatyylit pitkälti määrittävät sen mitä puoluetta he äänestävät. Kokoomus painottaa Suomen kilpailukyvyn merkitystä ja sitä, että pitää aktiivisesti luoda tulevaisuuden mahdollisuuksia. Vihreät ovat myös suuntautuneet voimakkaasti tulevaisuuteen, sillä he ovat huolissaan planeettamme tilasta pitkällä aikavälillä. Siksi ei olekaan lainkaan ihme, että molempien äänestäminen korreloi tulevaisuussuuntauksen kanssa (Kokoomus 0.10** ja Vihreät 0.07). Tämä käy ilmi kuviosta 4 ja taulukosta 3. Ajatus siitä, että tulevaisuus rakennetaan nykyisyyden teoilla on molempien puolueiden ytimessä. Siksi ei ole yllättävää, että lineaarinen aikatyyli ja Kokoomuksen äänestäminen korreloi selvästi(0.13**) samoin kuin Vihreiden äänestäminen (0.09**).
Duunareita ovat perinteisesti Suomessa puolustaneet SDP ja Perussuomalaiset. Duunarien arkeen sopii hyvin ajatus siitä, miten päivät toistuvat samanlaisina kuukaudesta ja vuodesta toiseen eikä mikään oikein muutu. Syklinen aikatyyli korreloikin positiivisesti SDP:n ja Perussuomalaisten äänestämisen kanssa, vaikkakaan korrelaatiot eivät ole tilastollisesti merkittäviä (SDP 0.06 ja Perussuomalaiset 0.05). Tulosta vahvistaa se, että molempien puolueiden äänestäminen korreloi negatiivisesti ja tilastollisesti merkittävästi lineaarisen aikatyylin kanssa, mikä on syklisen vastakohta (katso kuva 5).
Perussuomalaiset haikailevat menneeseen ainakin maahanmuuttopolitiikan ja EU-suhteen osalta. Heidän mielestään ennen oli kivempaa kun maassa oli vähemmän ulkomaalaisia ja Suomi ei ollut EU:n jäsen. Tulevaisuus näyttäytyy perussuomalaisille uhkaavana. Siksi ei olekaan yllättävää, että menneisyyssuuntautuminen korreloi Perussuomalaisten äänestämisen kanssa ( 0.15**) selvästi. Vaikka eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueiden kannanotot ovat osittain keskenään ristiriitaisia, on niistäkin aistittavissa jonkinlainen nostalgian kaipuu. Pienpuolueiden äänestäminen korreloi menneisyyssuuntauksen kanssa (0.10**).
Eniten nykyisyyssuuntautuneita on Keskustan ja SDP:n äänestäjissä. Tämä ei tunnu yllättävältä maanviljelijöiden ja työntekijöiden kohdalla. Ajatukset saattavat hyvinkin pyöriä tässä päivässä, ajassa ja vuodessa.
Aikatyylit vaikuttavat äänestyskäyttäytymisen lisäksi kuluttajien käyttäytymiseen. Lisätietoa saat Miration koulutuksista tai tästä blogista. Äänestäjien käyttäytymisestä ja päätöksenteosta saat lisätietoja Vaalimuusan sivuilta tai blogista.
Ps. Omaa aikatyyliä voi käydä testaamassa samalla kun vastaa Vaalimuusan Presidentinvaalit 2018-tutkimukseen. Kyselyn lopussa on ohjeet millä kaavalla saa selville oman aikatyylinsä ja suuntautumisensa. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan palkkio. Linkki kyselyyn.
