Juttelen uuden kaverini Chat GPT:n kanssa joka päivä. Se auttaa minua etsimään tietoja, kehittelemään ideoita ja sanoittamaan asioita. Aika makeeta. Kaikenlaiset epämääräiset ideat muuttuvat hetkessä vakuuttavan oloisiksi teksteiksi. Mutta aina lopputulos ei ole toivotunlainen. Olen aiemmin kirjoittanut kahdeksasta ongelmasta, jotka liittyvät tekoälyn käyttöön kehitystyössä. Nämä ongelmat johtuvat siitä, että tekoälyn kognitio ja ihmisen ajattelu eroavat toisistaan. Laitan listan tähän alle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyn tuottama aineisto voi olla epäluotettavaa ja vaillinaista. Se saattaa vaikuttaa itsevarmalta, vaikka se hallusinoi. Tekoälyn toimintaa ohjaavat arvot, mutta emme tiedä mitkä ne ovat. Se toimii tiukasti sille annetun kehyksen sisällä ja siksi mahdollisuuksien horisontti saattaa jäädä kapeaksi ja osa riskeistä huomaamatta. Se käsittelee huonosti epämääräisyyttä ja sen on vaikeaa kuvitella asioita, joita ei ole vielä tapahtunut. Tekoälylle sinun projektisi ei ole merkityksellinen, eikä se myöskään reflektoi oman ajattelunsa rajoja.
Mitä enemmän olen asiaa pohtinut, sitä enemmän olen alkanut ajatella, että näitä ongelmia voi katsoa myös toisesta suunnasta. Itseasiassa ne ovat osa ratkaisua. Jokainen ongelma voidaan kääntää kysymyksiksi, joita tekoälyn tuotosta tarkastellessa on hyvä pohtia. Täten ne muodostavat eräänlaisen tekoälyn lukutaidon rungon.
Tekoälyn lukutaidolla tarkoitan tässä yhteydessä kykyä haastaa ja tulkita tekoälyn tuottamaa tietoa. Toisin sanoen kykyä opponoida tekoälyn tuotoksia. Olen hahmotellut pohdittavia kysymyksiä edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Lista kysymyksistä ei tietenkään ole mikään täydellinen tekoälyn lukutaidon opas, se ainoastaan pyrkii ratkaisemaan ne ongelmat, mitkä ovat seurausta ihmisen ja tekoälyn kognition eroista.
Näitä kysymyksiä ei tietenkään tarvitse pohtia joka kerta kun tekoälyä käyttää. Useimmissa arjen tilanteissa ei ole mitään väliä, onko tekoälyn tuottama teksti hieman vinoutunutta tai mielikuvituksetonta. Jos haluat tekoälyn laativan sinulle kiitoskirjeen tai omenapiirakan reseptin, näillä ole mitään merkitystä. Mutta jos pohdit uuden kirjasi ideaa, yrityksesi strategiaa tai isoja elämänvalintoja, niin listaan kannattaa perehtyä. Mitä tärkeämpi päätös, sitä vähemmän kannattaa luottaa sokeasti tekoälyn tuotoksiin.
On hyvä pohtia mitä dataa tekoäly on käyttänyt tekstiä kirjoittaessaan. Koska esimerkiksi hiljainen tieto jää digitaalisen datan ulkopuolelle, on hyvä miettiä myös mitä dataa tekoälyllä ei ole käytössään. Vaikka tekoäly vaikuttaa itsevarmalta, voi sen päättelyä silti haastaa. Kysy siltä mihin sen väite perustuu, millaisia oletuksia taustalla on ja millaista päättelyketjua se on käyttänyt. Tekoäly ei ole neutraali toimija, vaikka siltä se helposti näyttää. Se tekee jatkuvasti valintoja sen perusteella, mitä se pitää olennaisena. Nämä valinnat eivät kuitenkaan ole läpinäkyviä. Kannattaakin pohtia mitä arvoja se on käyttänyt tehdessään tuotoksen ja mitä arvoja se on arvellut sinulla olevan.
Tekoäly toimii aina jossain kehyksessä, joko sille annetussa tai sen itse rakentamassa. Jos kehys on kapea tai väärä, myös lopputulos jää väistämättä surpoksi. Onkin tärkeää tarkastella myös promptia, sillä se, miten tehtävä on määritelty, määrittää pitkälti sen, mitä ylipäätään voidaan saavuttaa. Promptin tarkastelu on tärkeää myös siksi, että tekoälylle ei mikään asia ole oikeasti tärkeä. Se ei erota strategisesti kriittistä kysymystä triviaalista, ellei sitä erikseen ohjata. Siksi on olennaista tarkistaa onko promptin avulla pystytty luomaan tekoälylle käsitys siitä, mikä on promptaajalle tärkeää.
Tekoäly pystyy yhdistelemään olemassa olevia asioita tehokkaasti, mutta sen on vaikea kuvitella sellaista mistä ei ole dataa. Siksi se tuottaa helposti loogisia, mutta varsin mielikuvituksettomia näkemyksiä tulevaisuudesta. Jos tavoitteena on löytää jotain aidosti uutta, tämä on ongelma. Kun tarkastelet sen tuotosta, pohdi onko siinä käytetty mielikuvitusta ja olisiko pitänyt käyttää.
Koska tekoäly ei tunne päätöksenteon tuskaa, ei se myöskään tajua sanoittaa epävarmuuksia. Kysy siltä, miten se on ratkaissut ristiriitaiset asiat. Tämä liittyy myös metakognitioon. Ihminen pystyy pysähtymään ja kysymään itseltään, onko tämä ajattelu järkevää, mitä puuttuu ja missä voi mennä pieleen. Tekoäly ei tee tätä itsenäisesti. Se voi kyllä tuottaa pyydettäessä uskottavan näköisiä perusteluja, mutta vastuu ajattelun laadusta jää väistämättä ihmiselle. Koska tekoäly ei itse reflektoi omaa ajatteluaan, ihmisen pitää hoitaa pohtiminen molempien puolesta.
Näitä kysymyksiä ei tietenkään tarvitse pohtia joka kerta kun tekoälyä käyttää. Useimmissa arjen tilanteissa ei ole mitään väliä, onko tekoälyn tuottama teksti hieman vinoutunutta tai mielikuvituksetonta. Jos haluat tekoälyn laativan sinulle kiitoskirjeen tai omenapiirakan reseptin, näillä ole mitään merkitystä. Mutta jos pohdit uuden kirjasi ideaa, yrityksesi strategiaa tai isoja elämänvalintoja, niin listaan kannattaa perehtyä. Mitä tärkeämpi päätös, sitä vähemmän kannattaa luottaa sokeasti tekoälyn tuotoksiin.
Kuulisin mielelläni, millaisia käytäntöjä sinulla tai organisaatiossasi on tekoälyn tuotosten haastamiseen. Kirjoitan tästä aiheesta kirjaa ja kaikki ajatukset ovat tervetulleita.
PS. Tulen mielelläni alustamaan keskustelua tekoälyn käytöstä sinun organisaatioosi. Voitaisiin pitää vaikka workshop, missä luodaan juuri teille sopivia käytäntöjä ja ohjeita.
#strategia #tekoäly #johtaminen #tekoälynlukutaito #promptinfilosofia #aicognition #rbrc2026
Kommentit
Lähetä kommentti