perjantai 29. toukokuuta 2015

Intuitiiviset naiset ja rationaaliset miehet – pitääkö klisee paikkansa?


Sukupuolistereotypioiden mukaan naiset päättävät asioita tunteella ja miehet järjellä. Kliseenä voidaan pitää ajatusta, jossa mies ostaa auton tutustumalla testeihin, potkimalla renkaita, vertailemalla kiihtyvyyksiä, bensankulutusta ja huippunopeuksia. Nainen ostaa kivanvärisen auton, jossa kuljettajalla on meikkipeili. Tällöin miehen päätöksentekoa pidetään ”rationaalisena” (järkeen perustuvana) ja naisen ”intuitiivisena” (tunteeseen perustuvana). Todellisuudessa molemmat valitsevat sen auton, mistä tykkäävät ja löytävät valinnalleen jälkikäteen perusteet, jos kokevat ne tarpeellisiksi. Miehet ja naiset perustelevat päätöksensä eri tavalla. Tämä voi johtua joko miesten ja naisten biologisista eroista päätöksenteossa tai siitä, että sosiaalinen paine perusteluille on erilainen naisilla kuin miehillä. Miespuheeseen kuuluu mittaukset ja tekniset tiedot, naispuheeseen kuuluu näiden ignooraus, pragmaattiset motiivit ja epärationaalisuutta vahvistava itseironia. Päätöksentekometodilla tai rationaalisuuden määrittelyllä ei sinänsä ole ei sinänsä ole väliä, koska molemmilla metodeilla löytyy ostajaa tyydyttävä auto, jolla voi ajella kodin ja työpaikan väliä ja silloin tällöin mökille Kiteelle. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan pitääkö paikkansa, että miehet ovat päätöksenteossaan järkeviä ja naiset intuitiivisia (tunteeseen nojaavia), vai perustelevatko he vain päätöksensä eri argumenteilla?

Rationaalisuuden määrittely


Usein arvioimme muiden rationaalisuutta kriittisesti. Tällöin tyypillisesti tarkastelemme toimivatko he niin kuin meidän mielestämme heidän pitäisi toimia. Tämä tarkastelu perustuu ideaan, että rationaalisuudelle on olemassa jokin normi, vähän samaan tapaan kuin moraalillekin. Että pystymme asettumaan arvioitavan henkilön yläpuolelle ja sanomaan sieltä käsin mikä toiminta on rationaalista ja mikä ei. Tämä on ongelmallinen näkökulma, koska universaalista rationaalista normistoa ei ole olemassa, toisin kuin universaali moraalinen normisto. Tämäntyyppinen rationaalisuus-ajattelu on näennäisesti objektiivista, mutta pitää sisällään vahvan arvolatauksen. Kenellä oikeastaan olisi yhteiskunnassa oikeus määritellä mitkä ovat hyväksyttäviä päämääriä ihmisen elämässä? Mielestäni ainoa oikea tapa tarkastella yksilön rationaalisuutta on pohtia subjektiivista rationaalisuutta. Subjektiivinen rationaalisuus on sisäistä johdonmukaisuutta. Sitä ei voida tarkastella muutenkuin valintojen ja motiivien välisenä loogisena johdonmukaisuutena. Jos auton väri tuo mielihyvää joka kerta, kun autoon astuu, on tuolla värillä tietenkin merkitystä. Jos värin aiheuttama mielihyvä on riittävän suuri, on täysin rationaalista, että se on tärkein valintaperuste. Toisaalta voidaan pohtia onko miehinen valintakriteeri, esimerkiksi huippunopeus, kovinkaan rationaalinen (objektiivisesti) auton valintaperuste? Mitä merkitystä on huippunopeudella, kun Suomen teillä saa ajaa vain 120km/h maksimissaan. Äärimmäisen harvoin tulee tilanteita, joissa joutuu kaahaamaan jotain hullua sarjamurhaajaa pakoon, jolloin huippunopeudella olisi teoriassa merkitystä. Vielä vaikeampaa on uskoa, että tällaisen tilanteen ennakoiminen olisi järkevää autonvalintatilanteessa. Huippunopeus on siis samanlainen mielihyvää tuottava asia kuin auton värinkin, molemmat subjektiivisesti ihan yhtä rationaalisia.

Joku voi väittää vastaan, etteikö kuitenkin bensankulutus, päästöt ja kiihtyvyys ole universaalisesti rationaalisia valinnan perusteita. Ovat toki, jos ja vain jos, autonvalinta on pelkästään taloudellinen (bensankulutus), ympäristöpoliittinen (päästöt) tai ohittamisen turvallisuuteen (kiihtyvyys) liittyvä tekijä. Rationaaliset valintakriteerit riippuvat valitsijan arvoista.

Rationaalisuuden itsearviointi


Miration tutkimusten mukaan[1] kun miehet ja naiset arvioivat itse omaa päätöksentekoaan naiset arvioivat omansa himpun verran intuitiivisemmaksi kuin miehet. Erot eivät ole suuria. Naiset päättävät miehiä intuitiivisemmin erityisesti arkisia asioita kuten mediavalinta (naiset 49%/miehet 36%), mutta suurempia päätöksiä, kuten äänestyspäätöstä, ei kumpikaan juuri tee pelkästään intuition perusteella (molemmat 5%).

  

Miehet arvioivat oman päätöksentekonsa pohjautuvan tarkkaan harkintaan hieman useammin kuin naiset, sekä arkisia mediavalintoja tehdessä että äänestyspäätöstä tehdessä. Sen sijaan  voi tuntua oudolta, että naiset kokevat käyttävänsä tarkkaan harkintaan perustuvaa  päätöksentekoa enemmän kuin miehet muissa kysymyksissä.. Samankaltainen havainto on tullut esiin useissa tutkimuksissa.



Naisten ja miesten intuitiivisuuden ja rationaalisuuden erot tutkimuksissa


Vaikka intuitiota tutkittaisiin erilaisilla väittämäpattereilla ja indekseillä ei saada selkeää eroa naisten ja miesten intuition tai harkitsevaisuuden välille. Tutkimuksissa saadaan hyvin ristiriitaisia tuloksia (katso tarkemmin Hayes et al (2004)[2]). Osassa tutkimuksista naiset ovat miehiä analyyttisempiä, osassa päinvastoin. Jotkut ovat sitä mieltä, että naiset ovat intuitiivisempia, toiset tutkimukset näyttävät miesten olevan intuitiivisempia. Tutkimukset eivät sinänsä ole väärässä tai huonosti tehtyjä. Erot johtuvat siitä, että intuitio ja rationaalisuus on määritelty eri tavalla. Tämä nimenomaan osoittaa miten ongelmallista ”objektiivinen” rationaalisuuden määrittely on. Jokaiselle tutkijalle se tarkoittaa eri asiaa (Eikä yksikään näistä tutkimuksista lähestynyt asiaa subjektiivisen rationaalisuuden kautta).

Nämä yllä keskustellut asiat ovat kulttuurisidonnaisia. Toisin sanoen rationaalisuuden määrittely ja itsearviointi (ja hieman objektiivisempikin arviointi) ovat riippuvaisia siitä, mitä pidetään intuitiivisena ja mitä rationaalisena. Emme vielä siis pysty vastaamaan otsikon kysymykseen pitääkö paikkansa, että miehet ovat rationaalisia ja naiset intuitiivisia. Löytyisikö selitys biologiasta?

Naisten ja miesten aivot


Naisten ja miesten aivoista on löydetty jonkin verran rakenteellisia ja toiminnallisia eroja: miesten ja naisten aivot tuottavat useita välittäjäaineita eri määriä, miesten aivoissa on enemmän harmaata ainetta ja naisten aivoissa valkoista, naiset käyttävät molempia aivopuoliskojaan yhtä aikaa ja miehet vain yhtä kerrallaan. Oppimisessa ja muistissa keskeinen hippokampus on naisilla suhteellisesti suurempi kuin miehillä, mikä viittaisi siihen, että naisilla on parempi kyky oppia ja muistaa kuin miehillä. Tiedetään myös, että miesten ja naisten aivot reagoivat eri tavalla emotionaaliseen aineistoon. Kun koehenkilöille näytettiin onnellisia aivoja naisilla aktivoitui mantelitumakkeen vasen puoli ja miehillä oikea. Kokonaisälykkyydessä ei ole eroja naisten ja miesten välillä, mutta älykkyyden jakaantumisessa on eroja (miehet matemaattinen, naiset kielellinen). Koska aivojen toimintaa säätelevät myös hormonit, miehet ja naiset käyttävät aivojaan eri tavalla. (Lähteenä tässä aivojen biologia-osassa on käytetty seuraavia: Carter (2009)[3] ja Luoma-Aho (2012)[4]).

Vaikka aivoissa ja ajatteluprosessissa on jonkin verran biologisia eroja, ei mikään viittaa siihen, että toinen tapa olisi toista rationaalisempi tai intuitiivisempi. Naisten tapa ajatella kaikkea mahdollista yhtä aikaa ja miesten tapa ajatella yhtä asiaa kerrallaan ovat ihan yhtä rationaalisia. Toiminnan rationaalisuus edellyttää kokonaiskuvan luomista (missä naiset ovat biologian puolesta vahvemmilla) ja yksityiskohtien logiikan ymmärtämistä (missä miehet ovat biologian puolesta vahvemmilla). Naisten intuitio juontanee siitä, että he ajattelevat montaa asiaa yhtä aikaa, tulkitsevat vihjeitä ja näkevät yhteyksiä. Miesten intuitio nousee siitä vahvuudesta, että pystyvät lokeroimaan asioita ja käsittelemään yhtä asiaa suoraviivaisesti.

Illuusio järkevistä miehistä ja intuitiivista naisista 


Emme siis löydä myöskään biologiasta mitään perusteluja sille, että miehet olisivat naisia rationaalisempia tai naiset miehiä intuitiivisempia. Voimmekin siis todeta, että miesten järkevyys ja naisten intuitiivisuus ovat vain kulttuurisesti tuotettuja ja vahvistettuja illuusioita, joita tukee ymmärtämättömyys erilaisten ajattelutapojen biologisista vahvuuksista. Lisäksi voi todeta, että useimmille yrityksille ja yhdistyksille olisi luultavasti hyötyä siitä, että niissä olisi sekä naisia että miehiä monipuolistamassa ajattelua.



(Alussa olleen valokuvan on ottanut Chaiwat at Freedigitalpohotos.net)

 PS. Blogi jää kesätauolle. Blogia päivitetään seuraavan kerran syyskuun alussa 4.9.2015. 



[1] Miration tekemät tutkimukset Mediavalinta 2014, Eurovaalit 2014 ja Eduskuntavaalit 2015. Tutkimuksiin vastasi yhteensä 1502 henkilöä.

[2] Hayes, John, Christopher W. Allinson, and Steven J. Armstrong. "Intuition, women managers and gendered stereotypes." Personnel review 33.4 (2004): 403-417.

[3] Carter, Rita (2009): ”Aivot”, Dorling Kingsley Limited, London, s. 194

[4] Luoma-Aho, Veera (2012): ”Se pieni ero”, HS Kuukausiliite 10/2012, s. 72-78

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti