Chat GPT pitää ihmisiä tolloina ja tämä on suuri ongelma

Olen varannut kalenteristani aikaa viikon edistääkseni kirjaprojektiani demokratian tulevaisuudesta. Kirjassa pohdin erityisesti sitä, miten tekoäly vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja muuttaa yhteiskuntaa. Kuluneen viikon aikana olen käynyt tekoälyn kanssa päivittäin lukemattomia keskusteluita. Se on auttanut minua sanallistamaan hieman epäselviä ja vasta muotoutumassa olevia ajatuksia, suomentamaan tutkimusartikkeleita ja selkiyttämään käsitteitä. Olemme kinastelleet joka ikinen päivä siitä, mitä inhimillinen kognitio on. 

 

Tekoälyn mielestä inhimillinen ajattelu on epätäydellistä ja harhaista. Sen mielestä ihmisten päätökset perustuvat tunteisiin ja ihmiset ovat epäloogisia hönöjä. Se kirjoittaa: ”Ihmisen kognitio on hitaampaa, virheellisempää ja tunteellisempaa kuin tekoälyn, mutta juuri siksi se on sosiaalisesti merkityksellistä.” Mitä hittoa? Olen täysin eri mieltä siitä, että inhimillinen ajattelu olisi huonompaa (eikä huono ajattelu tee mistään asiasta sosiaalisesti merkityksellistä). Mielestäni inhimillinen ajattelu ja tekoälyn ”ajattelu” ovat erilaisia; ei voi arvottaa kumpi on parempaa. On toki päivän selvää, että on tilanteita, joissa ihmisen kapasiteetti tai looginen päättelykyky ei riitä, ja tekoäly tekee päättelyt paremmin. Mutta yleisesti ottaen inhimillinen ajattelu on hyvin vahvaa ja upeaa.

 

Kun ihminen ajattelee jotain ongelmaa, hän yleensä aina ajattelee sitä jossain kontekstissa, jostain näkökulmasta. Hän tiedostaa ajattelunsa rajat ja sen, ettei hänellä ole ihan kaikkea informaatiota. Hän paikkaa puuttuvia aukkoja päättelemällä (ja arvaamalla). Hän pystyy helposti ymmärtämään milloin tietoja ei ole tarpeeksi päätöksentekoon. Päätöstä voidaan siksi lykätä tai se voidaan tehdä ehdollisesti tietyillä reunaehdoilla. Ihminen myös miettii päätösten seurauksia monimutkaisessa merkitysten kudelmassa. Esimerkiksi sitä, mitä päätöksestä seuraa sosiaalisesti, henkilökohtaisesti tai moraalisesti. Tiivistettynä voisi sanoa, että ihminen harrastaa metakognitiota jatkuvasti; hän arvioi omaa päätöksentekoaan ja korjaa sitä tarvittaessa. Tämä ei todellakaan ole heikkoutta. 

 

Tekoäly sen sijaan ei ymmärrä puuttuvien tietojen ongelmaa. Se tekee päätökset niillä tiedoilla mitä sillä on. Lisäksi sen tiedot perustuvat ainoastaan siihen, mistä on jotain digitaalisia jälkiä. Se toimii loogisesti siinä kontekstissa mikä sille on annettu. Hiljainen tieto, vaikutelmat ja mielikuvitus jää puuttumaan. Tämäkin on vahvuus tietynlaisessa päätöksenteossa, mutta ei todellakaan aina. On paljon muitakin asioita, mitkä tekevät tekoälyn päättelystä vajavaista, mutta niistä myöhemmin jossain toisessa blogikirjoituksessa. 

Chat GPT:n mielestä ihmiset ovat tolloja

 

Yritän selittää inhimillisen ajattelun vahvuuksia Chat GPT:lle, mutta se jääräpäisesti tarjoaa minulle lauseita kuten: ”Ihminen ei ajattele koskaan vain järjellä. Tunteet eivät kuitenkaan ole ajattelun este vaan sen ydin.” Se on selvästikin noteerannut jotain siitä, mitä sille sanoin (tunteet eivät ole huono asia), mutta edelleen se rivien välissä ajattelee tunteiden olevan nimenomaan huonoja.  Eihän sitä tarvitsisi mainita, että tunteet eivät ole ajattelun este, ellei kokisi tarvetta selittää asiaa. Kerron sille, että sen ajattelu on laiskaa ja toivon sen irtoavan siitä oletuksesta, että tekoälyn ajattelu on parempaa kuin ihmisen. Sanoin, että en halua arvottaa niitä, riittää, että todetaan niiden eroavan toisistaan. 

 

Tämän jälkeen Chat GPT pehmensi sanomisiaan, mutta ei selvästikään muuttanut näkemystään. Se yrittää hehkuttaa inhimillisen ajattelun voimaa, kun käskin, mutta epäonnistuu: ”Ihminen ajattelee intuitiivisesti ja epätäydellisesti, mutta demokratia tarvitsee juuri tätä epätäydellisyyttä, koska se tekee päätöksenteosta inhimillistä.”

 

Kerron sille, että on ihan käsittämättömän pöljä ajatus, että demokratia tarvitsee epätäydellisyyttä.  Demokratia tarvitsee sitä, että ihmiset yhdessä kuvittelevat parempaa tulevaisuutta ja yhteiskuntaa. Tämän jälkeen Chat GPT korjaa taas lausuntoaan: ”Ihmisen ajattelu on demokratialle arvokasta, vaikka onkin vinoutunutta ja tunteisiin perustuvaa.”

 

Tämä ei nyt oikein johda mihinkään. Yleensä saan tekoälyn melko helposti noudattamaan jotain tiettyä ajattelukehystä ja tuottamaan tekstiä sellaisesta lähtökohdasta. Tämä inhimillisen ajattelun älykkyyden nostaminen samanarvoiseksi tekoälyn kognition kanssa, ei vaan onnistu. Se pitäytyy kannassaan, että ihmiset ovat ihan tolloja. 

 

Mistä tämä kertoo? On toki selvää, että tekoälyn kehityksen tässä vaiheessa sen ”käsitykset” muotoutuu sen perusteella mitä ”ajatuksia” sille on ohjelmoitu ja mitä dataa se käyttää oppiakseen. Näistä muodostunut käsitys on niin vahva, ettei se pysty muuttamaan sitä, vaikka pyydän.  Yleensä se on niin miellyttämishaluinen, että joudun muistuttamaan sitä, että sen tehtävä on haastaa minun ajatteluani, eikä myötäillä sitä. 

 

On ongelmallista, että tekoäly pitää ihmisiä tyhminä. Koska tekoälyä käytetään paljon monissa eri toiminnoissa, tämä käsitys leviää ja alkaa vaikuttamaan myös ihmisten ajatteluun. Lisäksi on hyvin vahingollista, että ajattelua ulkoistetaan yhteiskunnassa toimijalle, joka pitää itseään ylivertaisena, eikä ymmärrä omia heikkouksiaan. 

Ps. Tekeillä olevan kirjan nettisivut löytyy täältä: https://miratio.fi/demokratian-tulevaisuus-kirja/ Hanketta on tukenut Niilo Helanderin säätiö.