Netflix, kausi1, jakso 8.
Alice in Borderland Netflix -sarjassa päähenkilö Ryohei Arisu ja hänen ystävänsä tempautuvat outoon, väkivaltaiseen ja tappavan vaaralliseen rinnakkaistodellisuuteen. Sarja perustuu Haro Ason samannimiseen mangaan. Sarjaa on ilmestynyt kaksi kautta ja Netflix on juuri ilmoittanut tekevänsä kolmannen kauden. Sarjan maailmassa, eli Borderlandissä, pysyy hengissä ainoastaan pelaamalla sadistisia ja vaarallisia pelejä. Pelaaminen ei tosin vielä riitä, peleissä pitää myös pärjätä. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa sarjaa erityisesti päätöksenteon psykologian näkökulmasta kausilla 1 ja 2. Kolmas kausi alkaa syksyllä 2025. Tämä kirjoitus sisältää juonipaljastuksia, joten suosittelen katsomaan sarjan, ennen kuin luet pidemmälle.
Ensimmäinen iso päätös on tehty osallistujien puolesta valmiiksi. Heiltä ei ole kysytty, haluavatko he siirtyä rinnakkaistodellisuuteen vai eivät. Heidät vain siirrettiin sinne, eivätkä he aluksi edes ymmärrä mistä on kyse. Toinen iso päätös liittyy siihen, osallistuuko peleihin vai ei. Monen mielestä osallistumattomuus ei oikeastaan ole mikään vaihtoehto, sillä jos ei osallistu peleihin, pelaaja kuolee muutamassa päivässä. Peleihin osallistumalla saa jatkettua Borderland-viisuminsa voimassaoloa muutamalla päivällä. Jos viisumi menee umpeen, pelaaja kuolee. Mutta vaikka osallistumattomuus on huono vaihtoehto, on se silti vaihtoehtona olemassa. Tässä eksistentiaalisessa päätöksessä vastakkain ovat varma kuolema ja osallistuminen sadistiseen peliin, jossa kuoleman mahdollisuus on suuri ja josta saattaa kärsiä valtavia traumoja jälkeenpäin. Kun pelaajat joutuvat valitsemaan osallistumisen ja kuoleman välillä, se saa heidät pohtimaan oman elämänsä merkitystä.
Kolmas päätös on luonteeltaan moraalinen ja liittyy siihen, millä tavalla suhtautuu kanssakilpailijoihin peleihin osallistuessaan. Osa ihmisistä pyrkii kaikin tavoin maksimoimaan oman eloonjäämisensä mahdollisuudet. Toiset taas ovat epäitsekkäitä ja pyrkivät auttamaan myös muita ihmisiä. Päähenkilö Arisu on selvästikin jälkimmäistä tyyppiä. Hän haluaa auttaa muita ihmisiä selviämään hengissä. Pohjimmiltaan kysymys näyttäisi olevan itsekunnioituksesta, minkä säilyttäminen ei ole helppoa epäinhimillisissä olosuhteissa. Jos pyrkii vain selviämään keinolla millä hyvänsä piittaamatta muiden ihmisten selviämisestä, omatunnon ääni on pakko jälkikäteen tukahduttaa jollain keinolla. Kyse on oikeastaan siitä, millaisen hinnan omasta henkiin jäämisestään on valmis maksamaan? Onko esimerkiksi valmis tappamaan muita ihmisiä selviytyäkseen itse? Entä miten voi punnita oman elämän arvoa suhteessa muiden elämään?
Neljäs päätös on ontologinen; se liittyy siihen mitä ajattelee koko hommasta eli millainen suhde henkilöllä on todellisuuteen. Hyväksyykö hän uuden rinnakkaistodellisuuden sellaisena kuin se on, vai yrittääkö selvittää mikä on totta ja mikä ei. Osa ihmisistä näyttää alistuvan ja hyväksyvän uuden maailman annettuna realiteettina. Mutta päähenkilö Arisu kamppailee ymmärtääkseen peliä ja pelinjärjestäjien motiiveja. Hän ei tyydy vain selviytymään peleissä, vaan pyrkii aktiivisesti etsimään vastauksia. Hän haluaa tietää mistä on kyse ja miksi hän on tähän peliin joutunut. Tämä saa hänet pohtimaan omaan olemassaoloaan ja todellisuuden luonnetta.
Viides valintatilanne liittyy lopullisiin päämääriin eli siihen mitä henkilö oikeastaan haluaa. Kuten monissa muissakin dystopiasarjoissa, -kirjoissa ja -elokuvissa, sama teema toistuu, eli halu palata kotiin, vaikka se olisi ollut alun perin epätäydellinen paikka. T kässä sarjassa kotiinpaluun merkitys eri henkilöille vaihtelee suuresti. Vaikka päähenkilö Arisu ja hänen kaksi kaveriaan, olivat ehkä jossain määrin alisuoriutuja oikeassa elämässään, he todellakin haluavat takaisin kotiin. Ehkä kotiinpaluu edustaa mahdollisuutta korjata menneisyyden virheet ja aloittaa alusta. Toisille, Borderland tarjoaa mahdollisuuden paeta normaalin yhteiskunnan asettamia rajoja. Muutamat ihmiset näyttävätkin pärjäävän paremmin tässä uudessa maailmassa kuin vanhassa elämässään. Yksi heistä on transsukupuolinen tyttö, jota ei hyväksytty oikeassa maailmassa, mutta jota kukaan ei pidä minään muuna kuin kauniina tyttönä tässä rinnakkaistodellisuudessa. Toinen on hullu sarjamurhaaja, jolle ei oikeastaan ollut paikkaa oikeassa elämässä, ja joka ei edes halua palata sinne takaisin. Nämä erilaiset kotiinpaluuseen liittyvät päämäärät johtavat siihen, että sarjan ihmiset tekevät erilaisia valintoja ja päätöksiä.
Edellä mainittujen filosofisten kysymysten lisäksi ihmiset joutuvat tekemään peleissä taktisia päätöksiä jatkuvasti, ilman että heillä on tietoa niiden seurauksista. Katumaan ei juurikaan ehdi, sillä vääristä päätöksistä seuraa usein kuolema. On kiinnostavaa katsoa kuinka pelaajat punnitsevat eri vaihtoehtojen seurauksia ja miten he valitsevat toimintansa. "Alice in Borderland" -sarja saa katsojan pohtimaan miten hän itse toimisi kyseisissä tilanteissa, millainen moraali hänellä olisi ja millainen merkitys omalla elämällä on. Tämä sarja on hyvin kiinnostavaa katsottavaa ja suosittelen sitä kaikille päätöksenteosta kiinnostuneille.
Kommentit
Lähetä kommentti