Uutisten välttely

Koronakriisin aikana tuntui, että tiedostusvälineet eivät mistään muusta kirjoittaneetkaan. Osaa korona ahdisti, osaa touhuaminen aiheen ympärillä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ei vähään aikaan mahtunut mitään muuta teemaa mediaan eikä ihmisten keskusteluihin. Moni seurasi uutisia lähes maanisesti, jokainen uutislähetys, jokainen merkittävä media… Näissä erikoisissa olosuhteissa ei ole kummallista, että osa ihmisistä halusi mielenrauhansa säilyttääkseen vältellä uutisia.  Olivathan uutiset enimmäkseen pelottavia ja ahdistavia.  

 

Sen sijaan mielestäni on aika erikoista, että moni vältteli uutisia silloinkin, kun elämä vielä oli ”normaalia”. Reutersin tutkimuksen (2019) mukaan näin teki suomalaisista 17%. Tämä luku tuntuu mielestäni ällistyttävän suurelta. Se on kuitenkin hyvin pientä verrattuna siihen, miten monissa muissa maissa ihmiset välttelevät uutisten seuraamista. Amerikkalaisista uutisia välttelee 41% ja briteistä 35%. Näissä maissa uutisten välttämiselle on selkeä selitys. Molemmat maat ovat poliittisesti hyvin kahtiajakautuneita. Yhdysvaltoja jakaa presidentti Trumpin valtakaudella kärjistynyt poliittinen vastakkainasettelu ja Britanniaa jakaa suhde Brexitiin. (Yhdysvalloissa ottaa vaan päähän kaikki mitä toinen osapuoli tekee tai sanoo. Vähän sama ilmiö on Britanniassa. Brexitiä vastustaneita harmittaa kaikki uutiset Brexitin seurauksista, koska he ovat sitä mieltä, että Britannia teki väärän päätöksen. Brexitin kannattajia harmittaa kaikki uutiset Brexitin seurauksista, koska he ovat enimmäkseen sitä mieltä, että se on toimittajien propagandaa). Muutamissa muissa maissa uutisia välttelee vielä suurempi osa kansasta; esimerkiksi monessa Välimerenmaassa yli 50% ihmisistä sanoo välttelevänsä uutisia. 

 

Yleisesti ottaen uutisten välttely maailmalla liittyy siihen, että uutiset ovat niin negatiivisia. Ihmiset eivät halua tulla pahalle tuulelle. Esimerkiksi kreikkalaisista 59%, briteistä 47% ja amerikkalaisista 43% ajattelee uutisten olevan liian negatiivisia. Me suomalaiset emme kuitenkaan pidä uutisia kovin negatiivisina, olimme tässä tilastossa maalistan häntäpäässä. Tästä herää kysymys: Onko meillä parempia journalisteja vai onko kansanluonteemme vain sellainen, että olemme tottuneet huonoihin uutisiin? Jotkut ihmiset välttelevät uutisia, koska uutisaiheet eivät kosketa omaa elämää ja osa pitää uutisia joka tapauksessa epäluotettavina. Jälkimmäinen ei koske Suomea, sillä tutkimuksen mukaan suomalaiset luottavat eniten omiin uutisiinsa.

Tutkija Markus Prior on huomannut, että mitä laajemmin erilaisia mediasisältöjä on tarjolla, sitä pienempi osa ihmisistä haluaa nimenomaan tietoja ja uutisia. Hänen mukaansa monet ihmiset haluavat välttää uutisia ja seuraavat mieluummin viihdettä. Tässä ei ole mitään uutta. Ennen ihmisiä holhottiin Amerikassa siten, että kaikki televisiokanavat lähettivät uutisia samaan aikaan. Tästä on luovuttu ja nykyään uutisia ei ole mitenkään pakko katsoa. Osa katsoo enemmän, osa ei lainkaan. 

 

Prior argumentoi, että uutisten katsominen vaikuttaa paljon siihen mitä ihmiset tietävät politiikasta ja kuinka todennäköisesti he äänestävät. Vaikka Internetin kautta tietoa politiikasta on dramaattisesti enemmän saatavilla kuin ennen, ihmisten poliittinen tietämys tai äänestysinto eivät ole muuttuneet.  Prior selittää tämän näennäisen paradoksin sillä, että mitä enemmän mediasisältöjä on tarjolla, sitä helpompaa ihmisille on valita juuri itseään kiinnostavaa sisältöä. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita uutisista ja ajankohtaisista asioista, hyödyntävät nettiä ja hankkivat paljon lisää tietoa. Sen sijaan ihmiset, jotka haluavat ensisijaisesti pelkkää viihdettä, eivät jaksa perehtyä dokumentteihin ja hylkäävät uutisetkin kokonaan. Toisin sanoen mitä enemmän mediaa on tyrkyllä, sitä syvemmäksi tulee kuilu niiden välillä, jotka seuraavat maailmanmenoa ja niiden, jotka eivät. 

 

Uutisten välttely -ilmiö vaikuttaa siihen, miten hyvin ihmiset pystyvät tekemään päätöksiä esimerkiksi äänestäjinä. On hankalaa äänestämällä pyrkiä parantamaan maailmaa, jos ei oikein tiedä mitä siellä tapahtuu. 

Lähteet: 

 

Newman, Nic & Fletcher, Richard & Kalogeropoulos, Antonis & Nielsen, Raskus Kleis (2019): Reuters Institute Digital News Report 2019, 

https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/DNR_2019_FINAL_0.pdf

 

Prior, Markus (2007): Post-broadcast democracy: How media choice increases inequality in political involvement and polarizes elections. Cambridge University Press, 2007.

 

Prior, Markus. "News vs. entertainment: How increasing media choice widens gaps in political knowledge and turnout." American Journal of Political Science 49.3 (2005): 577-592.