Miksi osa venäläisistä luottaa epäluotettaviin valtiollisiin uutisiin


Olin kuuntelemassa viime kesänä, kun Maxim Alyukov Tyumenin Yliopistosta Länsi- Siperiasta kertoi omasta tutkimuksestaan akateemisessa populismiseminaarissa. Hän oli selvitellyt kovasti sitä, miksi ihmiset Venäjällä uskovat valtiollisin melko epäluotettaviin uutisiin. Alyukovin mukaan ihmiset vastaavat kyselyissä, etteivät oikein luota uutisiin Venäjällä. Mutta tavallaan he kuitenkin luottavat, koska ainoastaan venäjää osaavina heillä ei oikein ole muitakaan lähteitä. Lisäksi he kokevat, etteivät kuitenkaan ymmärrä asioita tarpeeksi kyseenalaistaakseen valtiolliset uutiset. Maxim Alyukov on todennut, että on monta syytä miksi ihmiset uskovat epäluotettaviin uutisiin Venäjällä.


Maxim kertoo, että osa ihmisistä päätyy uskomaan uutisiin pelkästään sosiaalisen paineen takia. Pohdin, että se on varmaan totta. Taustalla vaikuttanee myös tarve ristiriidattomasta minäkuvasta. Ihmiset luultavasti haluavat uskoa uutisia, koska he haluavat säilyttää ongelmattoman suhteensa maailmaan. Jos ihmiset eivät uskoisi uutisten olevan totta, heille tulisi jonkinasteinen tarve toimia tämän pohjalta. Heidän ehkä tarvitsisi alkaa etsimään tietoa mikä pitää paikkansa ja mahdollisesti myös paljastamaan puutteita valtiollisessa tiedonvälityksessä. On huomattavan paljon helpompaa vain uskoa uutisiin. Ihmiset myös miettivät omaa suhdettaan yhteisöönsä. Moni haluaa elää harmonisessa ympäristössä, eikä halua alkaa hämmentämään sitä esittämällä muista poikkeavia mielipiteitä. He haluavat kuulua omaan yhteisöönsä, eivätkä saada hankalan ihmisen mainetta.  


Maximin mukaan sosiaalinen paine ei kuitenkaan ole ainoa selittävä tekijä. Ihmiset tarkkailevat muita yhteisönsä jäseniä ja arvioivat sen perusteella uutisten luotettavuutta. Jos muut ihmiset yhteisössä näyttävät ajattelevan, että uutiset ovat totta, niin henkilö uskoo niiden olevan totta. Lisäksi ihmiset ajattelevat, että asiantuntijoihin tai auktoriteetteihin voidaan luottaa. Joskus puhutaan ”matalan informaation rationaalisuudesta”. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei kaikilla ihmisillä ole aikaa perehtyä asioihin, joten he luottavat lähteisiinsä ja käyttävät aikaansa muuhun. 


Maxim luettelee muitakin syitä luottaa (epäluotettaviin) uutisiin: 


1)    Ihmiset ajattelevat, että väkivalta ei valehtele. Vaikka uutisia voidaan manipuloida, väkivaltaa ei. Ihmiset uskovat kuvien todistusvoimaan. 

2)    Toimittajien ammattimaisuus ja siisti pukeutuminen luo luotettavan vaikutelman. 

3)    Uskotaan ystävien mielipiteisiin ja pidetään heitä auktoriteetteina. 

4)    Ei ole olemassa vaihtoehtoista väitettä. Epäluotettaviin uutisiin luotetaan paremman puutteessa. 

5)    Näennäinen autenttisuus tuo luotettavuutta. Jos uutisissa haastatellaan tavallisia ihmisiä, eikä puoluepropagandaa ole havaittavissa, ihmiset luottavat kanssaihmisiin. Tavallisiin ihmisiin on helppo samaistua ja ajatellaan, ettei heillä ole motiivia valehdella. 

6)    Valtion omistamiin kanaviin luotetaan enemmän kuin yksityisiin, koska hallituksen oletetaan valvovan niitä. Jotkut myös muistavat perestroikan aikaiset melko villit yksityiset kanavat ja pitävät valtiollista siksi luotettavampana. 


Lähde:

Maxim Alyukov (University of Tyumen, University of Helsinki, & Centre for Independent Social Research, Saint-Petersburg): “News, heuristics, and media credibility un- der a nondemocratic regime”, a presentation in seminar ”2nd Helsinki Conference on Emotions, Populism and Polarisation”, May 6-8th, 2021, Helsinki.  

Kommentit