Jos voisit tappaa pahat ihmiset maailmasta jäämättä siitä kiinni, tekisitkö niin? (Tarkastelussa Death Note-sarja)

Sarja löytyy ainakin Netflixistä
 
Death note -televisiosarja pohtii vallan, oikeudenmukaisuuden ja moraalin suhdetta. Animesarjassa päähenkilö Light Yagami löytää sattumalta vihon, jossa on outoja käyttöohjeita. Jos vihkoon kirjoittaa jonkun ihmisen nimen, ihminen kuolee muutamien minuuttien kuluessa. Light kokeilee vihkoa varovasti muutamiin pahoihin rikollisiin. Todettuaan, että vihko toimii ja kiinnijäämisen riski on hyvin pieni, hän alkaa käyttämään sitä aktiivisemmin. Päätöksenteon tutkijan näkökulmasta sarja on valtavan kiinnostava. Tässä blogikirjoituksessa pohdin Lightin päätöstä ja sen moraalisia perusteita. Pyrin välttämään juonipaljastuksia enempää kuin mitä sarjan trailerissa katsojalle selviää. 

Mikä on rangaistusten idea yleensä ja tässä tapauksessa

 
Filosofi Fiery Cushman sanoo, että rangaistusten ideana on auttaa ihmistä kehittymään paremmaksi ihmiseksi jatkossa. Rankaisemalla jotakuta, autamme häntä kehittämään luonnettaan parempaan suuntaan. Tässä Death noten tapauksessa tuo idea ei oikein toimi, koska Light tappaa rikolliset vihkonsa avulla. Rangaistusten seuraamusteorian mukaan meidän pitää rangaista ihmisiä, jotta estämme heitä ja muita tekemästä pahoja tekoja jatkossa. Rangaistuksilla on siis pelotevaikutus. Kun televisionsarjan ihmisille selviää, että pahat rikolliset näyttävät kuolevan selittämättömällä tavalla, rikollisuus vähenee. Pelotevaikutus siis näyttäisi toimivan. 
 
Oikeustieteen professori Victor Tadros pitää kuitenkin tämäntyyppistä ajattelua jossain määrin ongelmallisena. Tappamalla yksittäisiä (joskin pahoja) rikollisia, pyritään vaikuttamaan muihin kansalaisiin ja samalla pyritään estämään heitä tekemästä pahaa. Rikollisia ihmisiä käytetään siis välineinä päämäärien saavuttamiseen. Tämä on ongelma, sillä ihmisiä ei saisi käyttää välineinä, koska jokaisella on oikeus arvokkuuteen ja ihmisarvoon. Tadros on pohtinut rangaistusten hyötyjä laajasti kirjassaan ”The ends of harm: The moral foundations of criminal law”. Hänen mukaansa edellä mainitun seuraamusteorian lisäksi rangaistuksista on olemassa kompensaatioteoria ja kostoteoria. Kompensaatioteoria tarkoittaa, että jos tekee toiselle pahaa, pitää kompensoida tehty paha. Varas palauttaa rahat jne. On toki olemassa sellaisia rikoksia (kuten murha), mitä ei mitenkään pysty kompensoimaan. Voitaisiin ehkä olettaa, että Lightin tappamien ”pahojen rikollisten” rikokset ovat sellaisia mitä ei voida kompensoida. Tällöin rangaistuksia saattaakin selittää kostonhalu. Rangaistusten kostoteorian mukaan meillä on oikeus kostaa pahantekijöille ja laittaa heidät kärsimään. Neurotieteilijä Molly Crockett kertoo huomanneensa tekemissään tutkimuksissa, että ihmisillä näyttää tulevan kostamisesta hyvä mieli. 
 
Voisimme siis summata, että tappamalla rikollisia vihon avulla, saadaan aikaan pelotevaikutus ja päästään kostamaan rikollisille. Rikollisuus näyttäisi vähenevän.  Tästä päästäänkin seuraavaan kysymykseen: 

Onko Lightilla (tai olisiko sinulla) moraalinen velvollisuus käyttää vihkoa? 

Vihkoa käyttämällä rikollisuus näyttäisi vähenevän. Ihmisten ei tarvitse pelätä rikoksen uhriksi joutumista yhtä paljon kuin ennen. Voisi ajatella, että tämä johtaa yleisen onnellisuuden kasvuun. Fronky pohtii Youtube-videossaan "Explaining Different Perspectives of Light's & L's Sense of Justice" onko Lightilla suorastaan velvollisuus käyttää vihkoa? Rikollisuus vähenee vihkoa käyttämällä, mutta toisaalta ihmisten tappaminen on väärin. Fronky päätyy punnitsemaan hyvin neutraalisti näitä kahta näkökulmaa: ”On vaikea sanoa, kumpi on oikeassa”. Myös videon kommenttiosiossa monen mielestä vihkoa pitäisi käyttää. Moni toteaa, että ilman muuta he itse käyttäisivät vihkoa vastaavassa tilanteessa tappaakseen pahoja ihmisiä: ”Voisin uhrata oman sieluni, jos sillä saisi maailmasta paremman paikan”. Sellaista ajattelutapaa sanotaan utilitarismiksi, missä voidaan loukata yksittäisen ihmisen oikeuksia, jos sillä saavutaan hyötyä suurelle joukolle ihmisiä. Tarkoitus pyhittää keinot. Utilitaristit ajattelevat esimerkiksi, että on oikein kiduttaa terroristia, jotta saadaan selville missä seuraava pommi räjähtää, ja pystytään tämän tiedon avulla säästämään ihmishenkiä. Utilitarismille vastakkainen näkemys on se, että kaikilla ihmisillä on oikeus elämään ja ihmisarvoon olosuhteista riippumatta. Filosofi Immanuel Kant (1724−1804) ilmaisi tämän ajatuksen hyvin selkeästi. Hänen mielestään ihmisten tulee tehdä hyviä tekoja, riippumatta niiden seurauksista. Emme siis saa tappaa ketään, koska tappaminen on aina väärin. Suurin osa ihmisistä kuuluu moraaliselta katsantokannaltaan molempiin/ei kumpaakaan ryhmään. Eli toisin sanoen heidän näkemyksensä riippuu tilanteesta. Toisin sanoen monet sarjan katsojat saattavat ajatella, että tässä Death Noten tapauksessa olisi moraalinen velvollisuus käyttää vihkoa ja tappaa rikollisia, jos kerran sen avulla rikollisuus vähenee ja maailma paranee. Toisaalta monet katsojat ajattelevat, että Light itse on rikollinen tappaessaan muita rikollisia ja hänet pitäisi saada oikeuden eteen. 

 
Vihon käyttämistä voidaan vastustaa myös sillä, millaista tuhoa toisten ihmisten tappaminen aiheuttaa Lightin sielulle. Toisaalta taas jotkut ovat sitä mieltä, että se hinta vaan pitää maksaa, jotta maailmasta tulee parempi paikka. Oikeassakin maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ovat uhranneet itsensä tai oman etunsa parantaakseen maailmaa. Olennainen kysymys oikeastaan onkin se, tuleeko maailmasta todella parempi paikka, jos vihkoa käytetään: 

Oikeudenmukainen maailma

 
Pahojen rikosten määrän väheneminen on tietenkin hyvä asia, mutta tapa millä se saavutetaan Death Note-sarjassa on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ongelmallinen. Me pidämme oikeudenmukaisena maailmaa, jossa ihmiset ovat syyttömiä, kunnes toisin todistetaan. Light langettaa tuomioita ilman oikeudenistuntoja pelkästään median langettaman tuomion varassa. Joskus pelkästään epäily rikoksesta riittää. Rikoksista epäilyillä ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua. Myös viattomia ihmisiä kuolee. Lightin tuomioiden lopullinen luonne (kuolema) saa väkisinkin miettimään, miksi rikollisille ei anneta mahdollisuutta tehdä parannusta. He voisivat kärsiä rangaistuksensa ja astua takaisin yhteiskuntaan. Eivät kaikki rikoksia tekevät ihmiset ovat pahoja, eivätkä varmastikaan ansaitse kuolla. Jotkut ihmiset tekevät rikoksia, koska heillä on mielenhäiriöitä. Ei ole oikein tuomita ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tekevänsä väärin.
 
Kolmas oikeudenmukaisuuteen liittyvä ongelma on Lightin asettuminen kaikkien yläpuolelle, ylintä tuomiovaltaa käyttäväksi henkilöksi. Tämä kuoleman vihko ja sen sisältämä valta tulee Lightille sattumalta. Miten yhdellä sattumanvaraisesti valitulla ihmisellä voi olla oikeus jakaa näitä kuolemantuomioita? Wisecrack (2017) toteaa videossaan “The Philosophy of Death Note – What Is Justice?”, että sarjassa pohditaan laajasti hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden olemusta. Esimerkiksi, jos Light tappaa kaikki pahat ihmiset maailmasta -ja tappaminen ilman oikeudenkäyntejä ja ehkä myös kuolemantuomioiden langettaminen on väärin- tarkoittaako se, että Lightista itsestään tulee maailman viimeinen paha ihminen? Joku viisas on joskus sanonut, että ”valta korruptoi ihmisen ja absoluuttinen valta korruptoi absoluuttisesti”. Sarjassa pohditaan myös sitä miten tällainen absoluuttinen valta korruptoi päähenkilöä. Light suuttuu ajatuksesta, että hän olisi paha ihminen. Hän on tehnyt uhrauksia. Hän on joutunut ”tappamaan” sen hyvän persoonan, joka hän ennen oli, muuttuessaan kuolemantuomioita langettavaksi ihmiseksi. Light kokee tekevänsä oikeita asioita ja oikeista syistä, siksi hän toteaakin olevansa itsessään oikeus (”I am justice”). 

Tällainen maailma, missä yksi sattumanvaraisesti valittu henkilö käyttää absoluuttista valtaa ja langettaa kuolemantuomioita rikoksista epäilyille, ei vaikuta kovinkaan oikeudenmukaiselta. Onkin hyvä pohtia sitä onko yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden menettäminen liian suuri hinta siitä, että rikokset vähenevät? Mitä mieltä olet?