Paranormaalien ilmiöiden rationaalinen selitys

Luin Richard Wisemanin kirjan paranormaaleihin ilmiöihin liittyvästä tieteestä ”Paranormality - The Science of the Supernatural”. Pitää ehkä täsmentää, että Wiseman ei usko paranormaalien ilmiöiden olemassaoloon, vaan kyse on tieteestä liittyen siihen, miksi niin monet meistä uskovat paranormaaleihin ilmiöihin. Eli täsmällisemmin sanottuna kyse on sen tarkastelusta millaiset psykologiset seikat saavat meidät näkemään outoja asioita ja tuntemaan outoja tuntemuksia. Kyse ei ole mistään ihan marginaali-ilmiöstä, sillä esimerkiksi amerikkalaisista kolme neljästä kertoo kohdanneensa paranormaaleja ilmiöitä. 

Hyvin kirjoitetussa ja kiinnostavassa Wisemanin kirjassa puretaan myyttejä monenlaisten historiassa esiintyneiden muka-paranormaalien ilmiöiden takana. Hyvin usein nämä myytit ovat lähteneet kepposesta liikkeelle. Sitten kun moni on uskonut huijaukseen, asia on saanut julkisuutta ja rahantekomahdollisuuksia on auennut, ei enää haluta paljastaa kepposta. Itseasiassa paranormaaliin liittyvät asiat myyvät niin hyvin, että Robert Starrin mukaan brittiläinen Wiseman ei löytänyt paranormaalisuuden myyttejä purkavalle kirjalleen kustantajaa Yhdysvalloista. Suomessa se on sentään kustannettu. Teos ”Yliluonnollinen ilmiö” on ilmestynyt suomeksi Atena Kustannuksen toimesta vuonna 2012. Sitä näyttäisi olevan edelleen saatavilla muutamissa antikvariaateissa.

Kummitukset keskellämme

Monia kummitushavaintoja selittää ihmisten taipumus tunnistaa hahmoja. Jos jokin, mikä tahansa hahmo, on tulkittavissa ihmiseksi, näemme ihmisen. Wiseman toteaa, että monet kummitushavainnot nähdään hämärissä tiloissa, heijastuksissa tai epäselvissä tilanteissa. Aivomme tulkitsevat jatkuvasti näkemiämme asioita ja täydentävät aukkoja. Psykologi Alisa Brockhoffin tutkimuksessa on havaittu, että ihmiset uskovat usein virheellisesti nähneensä jonkin tapahtuman, vaikka eivät ole todellisuudessa nähneet sitä. Tätä tutkittiin näyttämällä ihmisille jalkapallovideoita todellisista pelitilanteista. Osassa videoista on leikattu pois kohta, missä näkyy, kun jalka osuu palloon. Jos oletettua osuman ajankohtaa edeltävä ja sitä seuraava videopätkä muodostavat loogisen kokonaisuuden, ihmisten aivot rakentavat siihen myös tuon osumakohdan. Tämän takia tutkimukseen osallistuneet ilmoittivat virheellisesti nähneensä osuman. Sisäinen järjestyksen ja loogisuuden tarve ohjaa ihmiset ”näkemään” jatkumoita ja hahmoja. Aivotutkija David Eaglemanin mukaan aivot täydentävät sen, mitä me emme näe tai ymmärrä ja muodostavat loogisen kokonaisuuden. Hämmentävää on se, ettei meillä ole mitään pääsyä siihen automaattiseen koneistoon, millä aivomme päättelevät näitä asioita. Emmekä siis ole tietoisia siitä, miten aivomme tulkitsevat ja täydentävät näkemäämme.

Tok Thompson esittää kummitushavainnoista BBC Futuren sivuilla kiinnostavan mielipiteen. Hänen mielestään olisi suotavaa, että ihmiset uskoisivat kummituksiin. Yleensä kummitukset nimittäin ”rankaisevat” ihmisiä pahoista teoista. Kummitukset liittyvät tyypillisesti selvittämättömiin murhiin, pakotettuihin itsemurhiin, hautaamattajättämisiin ja muihin eettisiin epäonnistumisiin. Toisin sanoen kummitukset hakevat oikeutta kuolemansa jälkeen ja ohjaavat ”olemassaolollaan” ihmisiä tekemään moraalisesti kestäviä ratkaisuja jatkossa.

Kädestä ennustajat hämmentävät

Kädestä ennustamisen näennäinen onnistuminen liittyy Wisemanin mukaan kahteen seikkaan. Ensinnäkin ennustaja tulkitsee käden jännittymisestä tai liikahduksista sitä, miten asiakas reagoi mihinkin asiaan. Hän pistää reaktion muistiin ja palaa aiheeseen näennäisen viattomasti jonkin ajan kuluttua. Toiseksi ennustaja ennustaa epämääräisesti. Usein ennustuksessa on kaksi asiaa. ”Näen, että olet toisaalta hyvin järjestelmällinen, mutta joissain asioissa saatat olla spontaani.” Meiltä melkein kaikilta löytyy nämä piirteet. Me kuulemme sen minkä haluamme kuulla ja mikä sopii ennakkokäsitykseen itsestämme. Jos pidän itseäni järjestelmällisenä, kuulen vain sen. Kirjassaan Wiseman antaa yksityiskohtaiset ohjeet, miten voi toimia, jos haluaa päteä kädestä ennustajana. Olennainen taito on epämääräisyys ja monitulkintaisuus. Ei esimerkiksi kannata sanoa: ”Huomaan, että sinulla on epärationaalinen pelko puuroa kohtaan” tai ”Olet hiljattain ostanut käytetyn keltaisen auton”. Sen sijaan kerro, että välillä on vaikea tulkita kuvia mitkä nousevat mieleesi. ”Mieleeni tulee kuva jostain merkittävästä muutoksesta, voisiko se olla jokin matka tai muutos työelämässä?”, ”Olet hiljattain saanut jonkun lahjantapaisen, ehkä rahaa tai jokin ilahduttava ele?”. Näillä tempuilla kuulija täydentää loput ja tekee työn puolestasi. Ennustajan pitää sovitella sanansa huolella. Tämä vaatii toki paljon taitoa, joskaan ei ennustamisen taitoa. Jos ei ole selvillä ennustajien käyttämistä tekniikoista, voi hyvin jäädä sellainen olo, että ennustaja tiesi yllättävän paljon minusta. Tässä on kyse vähän samanlaisesta ilmiöstä kuin Sam Gosling, selitti kirjassa Snoop. Siinä hän toteaa, että ihmisten luonteesta voi päätellä hyvin paljon heidän tavaroidensa, kotiensa ja työpöytiensä perusteella. Eletystä elämästä jää aina jälkiä, usein ne kertovat luonteesta ja arvoista.

Ennustavatko unet tulevaa

Moni uskoo unien ennustavan tulevia tapahtumia. Tätä ilmiötä tukevat kuulemamme tarinat tuttaviltamme ja julkisuudenhenkilöiltä. Esimerkiksi Abraham Lincolnin kerrotaan nähneet unta missä Yhdysvaltojen presidentti ammutaan vain viikkoa ennen kuin hänet ammuttiin. Tätä ilmiötä Wiseman selittää big data -analyysin näkökulmasta (joskaan hän ei käytä tätä termiä). Näemme valtavan määrän unia joka yö. Usein emme juurikaan muista niitä. Jos kuitenkin päivällä tapahtuu jotain, siihen liittyvä uni saattaa palata mieleemme. Tällöin vaikuttaisi, että uni ennusti tapahtumaa. Unet ovat myös epämääräisiä ja niissä on paljon tapahtumia. Poimimme unesta vain sen kohdan mikä sopii reaalimaailman tapahtumiin. Jos vaikka näkisin unta, missä olen purjehtimassa prinsessa Dianan kanssa, sitten yhtäkkiä olemme avoautossa, mikä jotenkin muuttuu kahvilaksi ja Diana on surullinen. Syömme vadelmasorbettia kuitenkin kotona, eikä Diana tainnut enää silloin olla mukana. Muutaman viikon päästä Diana kuolee auto-onnettomuudessa. Saattaisin olla sitä mieltä, että uneni ennusti Dianan kuolema (Diana, auto, surullinen). Vaikka en itse todellisuudessa näe (tai en tiedä näkeväni) prinsessaunia, niin moni muu varmaan näkee. Kun on tarpeeksi iso määrä dataa, aina jotkin muuttujat korreloivat. Big dataan liittyviä virheitä tehdään jatkuvasti, muillakin aloilla. Ei siis ole ihme, että tässäkin.

Lähteet:

• Wiseman, Richard (2015): Paranormality- The Science of the Supernatural
• Starr, Robert (2015): "Magician, psychology professor reveals tricks and truths behind paranormality". The Daily Texan. University of Texas at Austin. Retrieved 2 December2015. https://thedailytexan.com/2011/08/30/magician-psychology-professor-reveals-tricks-and-truths-behind/
• Eagleman, David (2013): ” Incognito – The secret lives of a brain”, Robert Laffont, p.101-150
• Brockhoff, Alisa & Huff, M. & Maurer, A. & Papenmeier, F. (2016): " Seeing the unseen? Illusory causal filling in FIFA referees, players, and novices", Cognitive Research: Principles and Implications, 1(1), 1-12.
• Thompson, Tok (2018): Why we should believe in ghosts”, BBC Future, 31st October 2018 https://www.bbc.com/future/article/20181030-belief-in-ghosts-may-help-you-lead-a-better-life