Käsityksemme kauneudesta yksipuolistuu ja yhdenmukaistuu
Kaikkina aikoina kauneus on ollut ihmisille tärkeää, jo antiikin ajan filosofit pohtivat kauneutta ja sen olemusta. Ortodoksinen munkki Serafin Seppälä toteaa kirjassaan Kauneus (2010), että kyky ja tarve nauttia kauneudesta yhdistää kaikkia vähänkään syvällisiä ihmisiä. Kirjassaan hän valottaa seikkaperäisesti monenlaisia kauneuskäsityksiä kuten harmonia ja hyvyys. Hän on huolissaan siitä, että aikamme kauneuskäsityksen mukaan kauneuden ajatellaan olevan vain pintaa. Käsityksemme kauneudesta on yksipuolistunut.
Mediatisoituneessa maailmassa käsityksemme kauneudesta väkisinkin yhtenäistyvät, kun jaamme kaikki pääsyn samojen uutisten ja käsitysten lähteille. Kaikkein eniten kauneuskäsityksiämme kuitenkin yhdenmukaistavat monenlaiset algoritmit ja filtterit. Kun haemme Googlen kuvahausta kauniita ihmisiä, rakennuksia ja paikkoja, on Googlen algoritmi valinnut nämä meille. Olisi mielenkiintoista tietää, miten se on valinnat tehnyt. Tätä tietoa Google ei kuitenkaan jaa. Kuinka monen ihmisen tai kenen kauneuskäsitykset ovat olleet luokittelun pohjana? Vaikka emme Googlen algoritmin perustaa tunne, niin Jill Rettberg (2019) osaa kertoa siitä, miten algoritmit oppivat ”tunnistamaan” (ja samalla määrittelemään) kauneutta. Hän on tutkinut sitä, miten algoritmit oppivat luokittelemaan kuvia estetiikan eli kauneusopin perusteella. Luokittelu perustuu samaan tekniikkaan kuin kasvojen tunnistus. Algoritmit luokittelevat kuvia ja ennustavat mitä tunteita ihmiset kokevat, kun katsovat niitä. Algoritmit antavat pisteitä erilaisille kuville kauneuden mukaan - ja samalla tulevat määritelleeksi sitä mikä on kaunista.
Kauneusleikkaukset yhdenmukaistavat ihmisiä
Algoritmien lisäksi kauneuskäsityksiin vaikuttavat yhtenäistävästi selfie-filtterit, joiden avulla voidaan ”kaunistaa ihmisiä” eli poistaa ryppyjä, suurentaa silmiä ja tasoittaa ihoa. Yksi tällainen filtteri on kiinalaisessa Meitu-äpissä, mikä parantelee selfiekuvia suurentamalla silmiä, lisäämällä meikkiä ja sarjakuvamaisia efektejä. Moni pitää tätä pelkkänä hassutteluna, minkä avulla voi ”kaunistaa” ihmisiä huvikseen. Mistään ihan pienestä ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse, sillä Elina Lappalaisen (2017) mukaan ”Meitu on ladattu yli miljardiin puhelimeen ja sillä on yli 456 miljoonaa aktiivista käyttäjää”. Ongelmallista tässä on se, että Meitun kauneuskäsitys on kapea-alainen ja stereotyyppinen. New Yorkerissa julkaistun artikkelin mukaan Meitu muuttaa kauneuskäsityksiä Kiinassa kovaa vauhtia.
Kiinalaisen sanomalehden mukaan kauneusleikkauksista on tullut viime vuosina Kiinassa sosiaalisesti hyväksyttyjä. Kiinan kauneusleikkausliiketoiminta kasvaa kuusi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa. Yli 8 miljoonaa ihmistä Kiinassa on käynyt kauneusleikkauksessa. Tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että selfie -kulttuuri on pääsyy kauneusleikkausten äkilliselle ja suurelle kasvulle. Opiskelijat ottavat lainaa kauneusleikkauksia varten. Moni opiskelijoista uskoo, että fyysinen kauneus on ydinkompetenssi, jonka avulla maailmassa pärjää.
Onko kauneus ydinkompetenssi?
Useiden tutkimusten mukaan fyysinen kauneus vaikuttaa suuresti ihmisten välisissä romanttisissa suhteissa, kauneutta käytetään ikään kuin stereotypiana hyvästä ja haluttavasta (beutiful is good-effect) (esim. Sangrador & Yela 2000, Hadjistavropoulos, & Genest 1994, Dion et al. 1972). Se vaikuttaa myös siihen kenen kanssa halutaan ystävystyä (Lemey et al 2010). Erin Shinners (2009) pyysi tutkimuksessaan 284 opiskelijaa arvioimaan ihmisten miellyttävyyttä ja luotettavuutta valokuvien perusteella. Tulosten mukaan miellyttävämpiä ihmisiä pidettiin luotettavampina kuin ei-niin-miellyttäviä ihmisiä. Tämä vaikutus on osin alitajuinen, eivätkä ihmiset ole tietoisia siitä
Ihmisten fyysinen kauneus koostuu monista eri elementeistä; tutkimusten mukaan kasvojen kauneus näyttää olevan kaikkein tärkeintä (Pansu & Dubois 2002). Tähän liittyvät ominaisuudet, kuten kasvojen väri, tasaisuus, silmien kirkkaus, hiusten kiilto ym. Nämä kaikki ovat merkkejä terveydestä. Olennaisia elementtejä ovat myös symmetrisyys, keskiarvoisuus, maskuliinisuus tai feminiinisyys (Thornhill & Gangestad 1999). Vaikka (pinnallinen) kauneus ei ehkä siltikään ihan ydinkompetenssi ole, on sillä selvästi paljon merkitystä. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, kuka päättää mikä on kaunista.
Mikä oikeastaan on kauneuden olemus
Kuten alussa kerroin Serafim Seppälää ahdistaa kauneuskäsitteen pinnallistuminen. Kauneus-kirjansa esipuheessa Serafim Seppälä (2010) kertoo ”suuruudenhullusta” motiivistaan kirjan suhteen. Hän kirjoittaa kauneudesta, koska haluaisi ”tarjota nykyajan aatteellisen pirstoutumisen keskelle jotain sellaista, mikä voisi toimia kokoavana periaatteena” ihmisten taustasta tai uskonnollisesta vakaumuksesta (tai vakaumuksettomuudesta) riippumatta. Mutta mitä sitten kauneus oikeastaan on?
Michael Martin (2013) kertoo Philosophy Bites -podcastissä siitä, miten erilaisia näkemyksiä eri filosofeilla on kauneudesta. David Hume ajattelee, että se mikä on kaunista tai se mitä me pidämme kauniina, on subjektiivinen asia (kauneus on katsojan silmässä). Kauneus on ikään kuin olemassa katsojan sisällä, ja se heijastuu eri tavoilla eri ihmisistä ja esineistä mitä henkilö katsoo. Hume pitää esineen herättämiä tunteita mittarina sen kauneudesta, eli jos jokin tuottaa meille iloa tai onnentunteita, on se myös todennäköisesti meistä kaunista. Immanuel Kant on täysin vastakkaista mieltä, hänen mielestään kauneus on olemassa itsessään ihmisistä tai katsojista riippumatta. Jotkut asiat ovat objektiivisesti ottaen kauniita, eikä niiden kauneus riipu siitä onko kukaan niitä näkemässä.
Serafim Seppälän tulkinta on jotain näiden väliltä. Häntä harmittaa, että kauneus tunnistetaan valikoivasti pelkkinä pintoina, eikä sen arvoa ymmärretä. Kauneus ilmenee materiana, mutta ei ole siinä. Eli tavallaan Kant on oikeassa: kauneus ilmenee ihmisen tai esineen ominaisuutena, mutta myös Hume on oikeassa, sillä kauneus on kuitenkin enemmän kuin pelkkää pintaa. Se on ihastumisen tunne, joka kykenee koskettamaan ihmisiä syvällisesti.
Lähteet:
- CHINA CGTN (2017): What's driving China's plastic surgery boom? 26.9.2017 https://news.cgtn.com/news/3559544f77597a6333566d54/share_p.html
- December 18 & 25, 2017 Issue https://www.newyorker.com/magazine/2017/12/18/chinas-selfie-obsession
- Dion, Karen, Ellen Berscheid, and Elaine Walster. "What is beautiful is good." Journal of personality and social psychology 24.3 (1972): 285.
- Edmonds, David & Warburton, Nigel (2013): ” Michael Martin on Hume on Taste”, Philosophy Bites Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests, 3.8.2013
- Fan, Jiayang (2017): ”Chinas’s selfie obsession: Meitu’s apps are changing what it means to be beautiful in the most populous country on earth”, The New Yorker, Annals of Technology
- Hadjistavropoulos, Thomas, and Myles Genest. "The underestimation of the role of physical attractiveness in dating preferences: ignorance or taboo?." Canadian Journal of Behavioural Science/Revue canadienne des sciences du comportement 26.2 (1994): 298.
- Lappalainen, Elina (2017): ”Kerro kerro suodatin”, Tekniikkalaji kolumni Talouselämä-lehdessä 3/2017, s. 25
- Lemay, Edward P., Margaret S. Clark, and Aaron Greenberg. "What is beautiful is good because what is beautiful is desired: Physical attractiveness stereotyping as projection of interpersonal goals." Personality and Social Psychology Bulletin 36.3 (2010): 339-353.
- Pansu, Pascal, and Michel Dubois. "The effects of face attractiveness on pre-selective recruitment." Swiss Journal of Psychology/Schweizerische Zeitschrift für Psychologie/Revue Suisse de Psychologie 61.1 (2002): 15.
- Rettberg, Jill Walker (2019): ”Machine Vision: Selfie filters and image recognition algorithms as cognitive technical systems”, presentation in conference ”Moral machines? Ethics and politics of the digital world” –Conference in Helsinki, 6-8.3 2019
- Sangrador, José Luis, and Carlos Yela. "‘What is beautiful is loved’: Physical attractiveness in love relationships in a representative sample." Social Behavior and Personality: an international journal 28.3 (2000): 207-218.
- Seppälä, Serafim (2010): ”Kauneus: Jumalan kieli”, Kirjapaja Oy, s. 7-12.
- Shinners, Erin. "Effects of the “What is Beautiful is Good” stereotype on perceived trustworthiness." UW-L Journal of Undergraduate Research 12 (2009): 1-5.
- Thornhill, Randy, and Steven W. Gangestad. "Facial attractiveness." Trends in cognitive sciences 3.12 (1999): 452-460.
Kommentit
Lähetä kommentti