perjantai 30. elokuuta 2019

Epätasa-arvoinen terveys: Ovatko tulevaisuuden rikkaat ovat terveitä ja köyhät kipeitä?


Jo nyt elämme yhteiskunnassa, missä rikkailla (tai sellaisilla, joilla on hyvät vakuutukset) on mahdollisuus ostaa yksityiseltä sektorilta parempia tai ainakin nopeammin saatavia terveyspalveluita. Näyttää kuitenkin siltä, että hyväosaisten ja huonompiosaisten sairastavuus eroaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Näyttää nimittäin siltä, että olemme menossa kohti maailmaa, jossa rikkailla on aikaa ja rahaa huolehtia itsestään ja terveydestään. Sen sijaan vähempiosaiset syövät epäterveellisesti, käyttävät aikaansa työmatkoihin, eivätkä ehdi tai jaksa huolehtia terveydestään. Suomessakin Helsingin Sanomien mukaan kansa jakaantuu kiinnostavalla tavalla hyvinvoivaan Etelä- & Länsi-Suomeen ja huonostivoivaa ja sairastavaan Itä- & Pohjois-Suomeen. 

Näin ei tarvitse olla. Itävallassa on EU:n rahoittamassa FRESHER-nimisessä tulevaisuudentutkimuksen projektissa tutkittu, miten kaikkienterveyttä voitaisiin edistää yhteiskunnallisin keinoin ja miten vähentää sairastavuutta yhteiskunnassa. Sairastamisen ennaltaehkäisy säästää myös yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä. 

Projektissa on laadittu useita vaihtoehtoisia skenaarioita ja laskettu mitä niiden toteuttamisesta seuraa. Katso tarkemmin tästä videosta:


Kansanterveyteen isossa mittakaavassa vaikuttavat kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, kansalaisaktivismi, saasteet ja lääketieteelliset innovaatiot. Hieman pienemmässä mittakaavassa eli yksilötasolla tarkastellen tutkimuksessa havaittiin, että terveyteen vaikuttavat työttömyys, epätasa-arvo, rakennettujen ympäristöjen ankeus, sosiaalisten suhteiden puute, ravinto ja koulutus. Vaikutusmekanismina on edellä mainittujen vaikutus tupakointiin, ruokavalioon, fyysiseen aktiivisuuteen ja alkoholin väärinkäyttöön. Nämä taas aiheuttavat monenlaisia tauteja, ylipainoa ja masennusta. Kun vaikutukset yhteiskunnassa skaalautuvat, vaikuttavat ne tietenkin myös kansanterveyteen suuressa mittakaavassa. Alla oleva kuvio havainnollistaa vaikutusmekanismeja: [1]



Jos mitään ei muuteta, oat tulevaisuuden rikkaat terveitä ja köyhät kipeitä. Tulevaisuudentutkimuksen perusajatus on (ja syy miksi näitä kannattaa tutkia), että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ja muokata siitä toivottavampia. FRESHER projektissa on listattu keinoja, joiden avulla voidaan edistää kaikkien terveyttä: 

9 keinoa miten yhteiskunnallisella suunnittelulla voidaan edistää ihmisten terveyttä: 


1)   Lisätään mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa; rakennetaan pyöräteitä ja liikuntapaikkoja
2)   Suunnitellaan asuinympäristöt vihreiksi ja terveyttä edistäviksi
3)   Rohkaistaan ihmisiä harrastamaan liikuntaa sekä työaikana että vapaa-aikana 
4)   Lisätään terveyslukutaitoa 
5)   Verotetaan epäterveellisiä ruokia (niin kuin tehdään nyt jo: karkkivero, limuvero, tupakkavero, alkoholivero jne).  
6)   Kevennetään verotusta terveellisten ruokien kohdalla 
7)   Vaikutetaan työttömyysasteeseen, mikä vaikuttaa koettuun epätasa-arvoon ja lisää hyvinvointia 
8)   Lisätään turvallisuudentunnetta. Huolestuneet ihmiset syövät epäterveellisemmin ja liikkuvat vähemmän. 
9)   Lisätään yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, mikä vaikuttaa koettuun epätasa-arvoon ja lisää hyvinvointia 

Lähteet: 


Giesecke, Susanna & Wepner, Beatrix (2017): ”Drivers, trends and scenarious for the future of health in Europe: Impression from the FRESHER project”,   A presentation in Futures of Complex World – seminar in Turku, Finland, 12-13 June 2017. 

Susanne Giesecke, Beatrix Wepner, Marianne Hörlesberger (AIT); Maria Smirnova (EPHA); Giovanna Giuffrè (2016): ”Health and Well-being Mapping”, FRESHER-project webpage https://www.foresight-fresher.eu/fresher-project-results/public-deliverables




[1]Huom. Kun ihmisiä tarkastellaan isona massana yksilölliset erot häviävät. On päivänselvää, että löytyy rikkaita, jotka syövät epäterveellisesti, eivätkä liiku ja vastaavasti vähempiosaisia, joilla on paljon ystäviä, liikuntaharrastuksia ja jotka syövät terveellisesti. keskimäärin kuitenkin tulotason on havaittu korreloivan negatiivisesti edellä mainittujen riskitekijöiden kanssa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti