Miten urheilijoiden intuitiivista päätöksentekoa mallinnetaan ja tutkitaan?

Jääkiekkoilijat, kuten kaikki muutkin joukkuepelienpelaajat, joutuvat tekemään jatkuvasti päätöksiä. Aikaan harkintaan ei ole, vaan päätökset perustuvat intuitioon. Pitää pystyä ennakoimaan sekä vastustajien että joukkuekaverien liikkeitä, ajoittamaan oma liike oikeaan aikaan ja paikkaan. Tilanteet muuttuvat nopeastikin. Mitä enemmän on kokemusta, sitä paremmin pystyy ennakoimaan tilanteita ja tekemään oikeita päätöksiä, toisin sanoen sitä parempi peliäly pelaajalla on. Vaikka aloitustilanne (kuva yllä) on staattinen, ja siinä on rajallinen määrä mahdollisia tapahtumia, niin jo pari sekuntia aloituksen jälkeen tilanne on mutkikas; kaikki 10 kenttäpelaajaa ja kiekko liikkuvat. 

Gary Kleinin kehittelemä tunnistamiseen perustuva intuitiivisen päätöksenteon idea (RDP-malli) on havaittu toimivaksi useiden urheilulajien pelaajien päätöksenteon tutkimuksessa. Lyhyesti sanottu kyse on siitä, että asiantuntijat (tässä tapauksessa pelaajat) tekevät päätöksiä kiireessä siten, että he ensin tunnistavat onko tilanne heille entuudestaan tuttu. Tämän jälkeen he miettivät siihen sopivia toimintatapoja. Tämä prosessi voidaan tehdä joko alitajuisesti tai tiedostavasti harkiten. Mahdollisuudet jakaantuvat kolmeen erilaiseen ryhmään (katso alla oleva kuva). Kokenut päätöksentekijä tunnistaa onko tilanne tuttu ja voiko siinä käyttää vanhoja kokeiltuja toimintatapoja. Jos voi ja toimintatavat ovat hyviä, niin niitä käytetään. Jos vanhat toimintatavat tuntuvat huonoilta, luodaan uusia tapoja. Jos tilanne on tuntematon, siihen sovitellaan vanhoja muissa tilanteissa kokeiltuja toimintatapoja. Kuviosta puuttuu looginen neljäs vaihtoehto eli tuntematon tilanne mihin ei vanhat kokeillut toimintatavat päde, koska se ei enää ole intuitiivista päätöksentekoa. 

Esimerkiksi Johnson ja Raab sekä Lenzen oman tutkimusryhmänsä kanssa ovat huomanneet sen olevan hyvä tapa tutkia käsipallon pelaajien päätöksentekoa. Macquet on huomannut sen pätevän myös lentopalloilijoiden päätöksenteossa. Mulligan et al. ovat tutkineet jääkiekkopelaajien päätöksentekoa pelitilanteissa kiinnittämällä kameran heidän kypäräänsä. Artikkeli ”Situational familiarity and its relation to decision quality in ice-hockey” julkaistiin  International Journal of Sport and Exercise Psychology-lehdessä muutamia vuosia sitten. Tutkimuksessa pelaajia haastateltiin heidän päätöksenteostaan jälkikäteen samalla kun katsottiin videota. Tämä on hyväksi havaittu tutkimusmenetelmä, sillä pelaajia ei voi haastatella samaan aikaan kun he pelaavat. Video ja siihen liittyvät haastattelut auttavat selvittämään mitä pelaaja on missäkin kohtaa ajatellut. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti selvittämään tilanteiden tuttuuden vaikutusta pelaajien päätöksentekoon. Kokeneemmat pelaajat kuvailivat tilanteita ” tutuksi”   huomattavasti useammin kuin kokemattomammat. Tutkimuksessa huomattiin, että tuttuus auttoi tekemään parempia päätöksiä.  

Yohann Cardin on tutkimusryhmänsä kanssa tutkinut jalkapalloilijoiden intuitiivista päätöksentekoa hieman erilaisen menetelmän eli virtuaalisen simulaation avulla. Tutkimuksessa löydettiin pelistä yli 400 erilaista päätöksentekotilannetta. Suurin osa tilanteista oli tuttuja, joihin sopii jokin hyvä vanha toimintatapa. Toiseksi eniten oli sellaisia tuttuja tilanteita, joihin ei ollut selkeää ratkaisua, mutta joihin löytyi ratkaisu keinovalikoimasta. Melko harva tilanne oli ennestään tuntematon,  missä jouduttiin hakemaan täysin uutta ratkaisua. Tutkimukset tulokset on koottuna oheiseen kuvioon. Tutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta, että dynaamisessa tilanteissa asiantuntijat käyttävät enemmän aikaa tunnistaakseen tilanteen kuin vertaillakseen erilaisia toimintatapoja. 

Kuva 1 Tilanteiden tuttuuden tunnistaminen Cardin et al. (2013) jalkapalloilijoita koskevan tutkimuksen mukaan

Tästä kaikesta voisi päätellä, että suuri osa tilanteista on pelaajille tuttuja ja päätöksenteko on täysin ongelmatonta (vanha tuttu ratkaisu). Kaiken ydin on tilanteiden nopea tunnistaminen. 

Ehkä kaikkein kiinnostavin urheilijoiden intuitiivista päätöksentekoa luotaava tutkimus on Stephen Martelin ja Joan Vickersin tekemä testi jääkiekon pelaajien käyttämistä vihjeistä puolustustilanteessa, mikä kartoittaa juuri tuossa tunnistamisprosessissa käytettyjä vihjeitä. Tutkimuksessa selvitettiin miten parhaimpien pelaajien tilanteen visuaalinen hahmottaminen eroaa keskinkertaisten pelaajien visuaalisesta hahmottamisesta. Käytännössä tutkimuksessa vertailtiin maajoukkuetason naispelaajien  päätöksentekoa kansallisen tason naispelaajien  päätöksentekoon. Molemmat naisten joukkueet pelasivat puolustuspeliä nuoria miehiä vastaan.  

Pelaajien kypäriin kiinnitettiin silmänliikekamerat, joilla mitattiin katseen kestoa ja suuntaa. Tutkimus alkaa siten, että tutkittava pelaaja pitää silmiään kiinni ja seisoo keskiympyrässä. Tilanteessa tulee 3-2 hyökkäys. Vihellyksen jälkeen pelaaja saa avata silmät ja lähteä puolustamaan. Koska tilanne on jo käynnissä,  hänellä on kiire. Hänen pitää ensin kartoittaa pelitilanne ja tulkita nopeasti vihjeet ja poimia omista kokemuksistansa sopiva reaktio kyseiseen tilanteeseen. Sen  jälkeen hänen pitää siirtyä nopeasti oikeaan kohtaan ja pyrkiä kontrolloimaan tilannetta. Näissä tilanteissa on aina sekä tuttuja että tuntemattomia elementtejä. 

Tutkimushenkilöt luistelivat nopeasti puolustusalueelle ja samaan aikaan skannasivat vastustajien sijaintia, kiekkoa ja oman joukkueen pelaajien sijaintia jäällä. Tämän jälkeen he pystyivät päättämään mihin sijoittuvat. Toisin sanoen minkä pelaajan vetoja tai syöttöjä he pyrkivät ensisijaisesti estämään. Tutkimuksessa seurattiin puolustavan pelaajan katsetta minkä hän loi pelin alussa välittömästi vihellyksen jälkeen ja minne hän katsoi luistelun aikana, sekä minkä katseen hän loi juuri ennen lopullista sijoittumistaan tilanteeseen. Havaittiin, että eliittiurheilijat käyttivät nopeaa vilkaisua heti tilanteen alussa. Keskinkertaisilla pelaajilla meni pidempi aika hahmottaa tilanne. Eliittiryhmä pystyi siirtymään taktisesti oikeaan kohtaan nopeammin, koska hahmottivat myös tilanteen nopeammin. Tilanteen loppuvaiheessa juuri ennen lopullista ratkaisua esimerkiksi syöttöä eliittiryhmäläiset loivat pidemmän ja vakaamman katseen tilanteeseen, varmistuen että heidän alunperin suunnittelemansa taktiikka oli edelleen pätevä. Kokeneemmat pelaajat eroavat siis vähän vähemmän kokeneista koska pystyvät aloittamaan toiminnan nopeammin ja sitten siirtymään taktisesti oikeampaan paikkaan ja koska juuri ennen toimintaa he varmistavat pidemmälle ja vakaamalla katsella, että toimintaa on halutunlainen ja ettei tilanne ole muuttunut epäedulliseksi.

Olennaista on siis tilanteen mahdollisimman nopea ja oikeanlainen tunnistaminen, jotta voi valita sopivat toimintatavat. Mitä kokeneempi tai lahjakkaampi urheilija, sitä nopeammin hän päätyy optimaaliseen ratkaisuun.

Lähteet: RPD-mallin käyttäminen urheilijoiden päätöksenteon tutkimuksessa

Klein, G. A. (1993). A recognition-primed decision (RPD) model of rapid decision making. In G. A. Klein, J. Orasanu, R. Calderwood, & C. E. Zsambok (Eds.), Decision making in action: Models and methods (pp. 138-147). Norwood, NJ: Ablex

Johnson, J. G., & Raab, M. (2003) Take the first: Option generation and resulting choices. Organizational

Behavior and Human Decision Processes, 91, 215–229.

Lenzen, B., Theunissen, C. & Cloes, M. (2009) Situated Analysis of Team Handball Players' Decisions: An Exploratory Study, Journal of Teaching in Physical Education, 28, 54-74.

Macquet, A. C. (2009) Recognition within the decision-making process: A case study of expert volleyball players, Journal of Applied Sport Psychology, 21, 64-79.

Mulligan, D., McCracken, J., & Hodges, N. J. (2012). Situational familiarity and its relation to decision quality in ice-hockey. International Journal of Sport and Exercise Psychology, 10(3), 198-210.

Cardin, Yohann & Bossard, Cyril & Buche, Cedric & Kermarrec, Gilles (2013): “Investigate Naturalistic Decision-Making of Football Players in Virtual Environment: Influence of Viewpoints in Recognition”, NDM11, the 11th International Conference on Naturalistic Decision Making, May 2013, Marseille, France. pp.109-117, 2013.

Martell, Stephen G & Vickers, Joan N. (2004): “Gaze characteristics of elite and near-elite athletes in ice hockey defensive tactics”, Human Movement Science ,22(6),p.689-712, Apr 2004