Ristiriita käyttäytymisen ja mielipiteiden välillä
Eric Schwitzgebel on ollut hyvin kiinnostunut ihmisten
ristiriitaisesta käyttäytymisestä. Hän on tutkinut etiikkaa opettavien
professorien eettisiä valintoja. Voisi olettaa, että jos joku pohtii työkseen
oikeaa ja väärää ja opettaa sitä miten tulisi elää, hän tekisi myös omassa
elämässään eettisesti kestäviä ratkaisuja. Esimerkiksi Nussbaum (1997)[1] on
sanonut, että ihmisten on tärkeää pohtia moraalisia kysymyksiä, koska se auttaa
heitä tulemaan paremmiksi kansalaisiksi. Näin ei kuitenkaan Schwitzgebelin
tutkimuksen (2014)[2] mukaan
ole. Etiikan professorien käyttäytyminen ei poikkea muiden käyttäytymisestä sen
suhteen lahjoittavatko he rahaa hyväntekeväisyyteen, syövätkö he kasvisruokaa,
vastaavatko opiskelijoiden viesteihin, maksavatko he myöhässä olevia
konferenssimaksujaan, äänestävätkö he vaaleissa tai käyttäytyvätkö he
kohteliaasti konferensseissa. Kuitenkin heidän mielipiteensä sen suhteen miten pitäisi
käyttäytyä poikkeaa selvästi muista. He vaativat tiukempaa moraalia.
Schwitzgebelin tutkimuksessa (2013)[3]
yliopistoprofessorien keskuudessa kaavakkeen alussa kysyttiin, onko
moraalisesti oikein, väärin vai neutraalia syödä nisäkkäiden lihaa säännöllisesti.
Vastaukset kertoivat, että moraalisesti tuomittavana tätä piti 60% etiikan
professoreista, 45% muista filosofian professoreista ja 19% muiden alojen
professoreista. Muitakin asioita tutkittiin, kuten äänestämisaktiviteettia ja hyväntekeväisyyteen
lahjoittamista. Kaavakkeen lopussa kysyttiin, mitä söit eilen päivälliseksi.
Nisäkkäiden lihan syömisessä ei tämän perusteella ollut mitään eroja. Toisin
sanoen mielipide asiasta ja todellinen käyttäytyminen eivät kohdanneet.
Mielipiteissä suuri ero, käyttäytymisessä ei eroa. Schwitzgebelin kiinnostus
aiheeseen heräsi, kun hän huomasi, että etiikan kirjoja varastettiin
kirjastosta kaikkein eniten.[4] Hän
arveli, että syy tähän voisi olla jollain kierolla tavalla se, että eetikot pystyvät
helpoimmin todistamaan itselleen sen olevan oikein.
Pitäisikö elää kuten opettaa?
Aika paljon opetukselta syö uskottavuutta, jos opettaja itse
ei elä opetustensa mukaan. Saattaa myös seurata sosiaalisia ongelmia, koska
joka tapauksessa muut olettavat heidän käyttäytyvän opetustensa mukaisesti. Osittain
tutkimuksen tuloksia saattaa selittää se, että etiikan professorien mielipide
tulee ikään kuin viran puolesta, se ei välttämättä ole täysin heidän omansa
(kuten käyttäytyminen). Jos etiikan opettajat eivät käyttäydy sen paremmin kuin
muutkaan, pitäisikö sen haitata meitä? Voitaisiinko heitä syyttää
tekopyhyydestä? Schwitzgebelin (2013)[5] mukaan,
ei välttämättä ole ollenkaan ongelma, että etiikan professorit eivät käyttäydy
opetustensa mukaisesti. Hän perustelee näkemystään kahdella periaatteella:
Epäreiluusperiaate:
Ei olisi oikein vaatia etiikan professoreja olemaan sekä hyviä professoreja,
opettajia ja lisäksi elämään askeettista elämää.
Tiedettä vääristävä
periaate: Jos etiikan professoreja vaadittaisiin elämään opetustensa
mukaan, heillä olisi suuri insentiivi muuttaa etiikan tutkimusta ja opetusta
siten, ettei heidänkään tarvitsisi elää niin askeettisesti.
Selittyykö ristiriita lähtökohdilla?
Tuloksia tulkitessa pitää ottaa huomioon ihmisten
lähtötilanteet. Jos yllä olevan
tutkimuksen perusteella väittäisi, että etiikan opiskelu lisää kirjojen
varastamista kirjastosta, saattaisi syyllistyä vakavaan virhepäätelmään.
Saattaa nimittäin olla, että etiikkaa opiskelemaan erikoistuvat nimenomaan
ihmiset, joille eettiset asiat eivät ole täysin selviä. Aikanaan taloustieteilijöiden
parissa aiheutti paljon kohua kun Frank,
Gilovich, and Regan (1993, 1996)[6]
tutkimuksissa selvisi, että taloustieteen opiskelijat käyttäytyivät
laboratoriokokeissa huomattavasti itsekkäämmin kuin muut. Oletettiin
taloustieteen opiskelun aiheuttavan itsekästä käyttäytymistä. Vuosia myöhemmin
Frey and Meier (2005)[7]
totesivat tutkimuksessaan samansuuntaisesti, että taloustieteen opiskelijat
lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen nihkeämmin kuin muut. Heidän
tutkimuksessaan selvisi kuitenkin myös, että lahjoittamisalttius pysyi samana
opintojen alusta niiden loppuun saakka. Taloustieteen opiskelu sinänsä ei siis
vaikuttanut käyttäytymiseen mitenkään. Tulokset selittyivät sillä, että
taloustiedettä opiskelemaan valikoitui enemmän ihmisiä, jotka eivät halunneet
lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen. Vaikka
korrelaatio on selvä, kausaliteetti ei ole.
Huom. Olen päivittänyt blogiin kuvan 11.1.2024. Kuva on tekoälyn tekemä ja siinä kuvataan eettisiä valintoja.
[1] Nussbaum, M. C. (1997): ”Cultivating humanity”, Cambridge, MA:
Harvard University Press.
[2] Schwitzgebel, Eric (2014): "The Moral Behavior of Ethicists and the Role of the
Philosopher" (2014), Experimental Ethics, ed. H.
Rusch, M. Uhl, and C. Luetge (Palgrave).
[3] Edmonds, David & Warburton, Nigel (2013): ”Eric
Schwitzgebel on ethical behaviour of Ethics professors”, Philosophy Bites
Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests,
28.9.2013
[4] Schwitzgebel, Eric (2009): "Do Ethicists Steal More Books?", Philosophical
Psychology, 22, 711-725.
[5] Edmonds, David & Warburton, Nigel (2013): ”Eric
Schwitzgebel on ethical behaviour of Ethics professors”, Philosophy Bites
Podcast by David Edmonds & Nigel Warburton, who interview special quests,
28.9.2013
[6] Frank, R. H., Gilovich, T. D., &
Regan, D. T. (1993). ”Does studying economics inhibit cooperation?”, Journal of
Economic Perspectives, 5, 171–177.
Frank, R. H., Gilovich, T. D., & Regan, D. T. (1996): ”Do economists make bad
citizens?”, Journal of Economic Perspectives, 10, 187–192.
[7] Frey, B. S., & Meier, S. (2005):
”Selfish and indoctrinated economists?”, European Journal of Law and Economics,
19, 165–171.
Kommentit
Lähetä kommentti