lauantai 30. syyskuuta 2017

Kuluttajan aika on usein sosiaalista


Ajanviettäminen voidaan jakaa pääsääntöisesti yksinään vietyyn aikaan ja seurassa vietettyyn aikaan. Rajat eivät ole ihan selvät, nimittäin joskus voi tuntea olevansa yksin, vaikka olisikin  muiden ihmisten seurassa. Kutsun aikaa sosiaaliseksi ajaksi, jos muiden läsnäololla on merkitystä ja se on toivottavaa. Jos muiden läsnäolo on neutraalia tai negatiivista aika on epäsosiaalista aikaa. Yksinään vietetty aika voi olla tervetullutta laatuaikaa (aikaa itselle) tai luonteeltaan ongelmallista (yksinäistä aikaa). Joskus yksinoloaika on täysin neutraalia. Nämä luokittelut ovat sikäli merkittäviä, että ajan sosiaalinen luonne määrittelee miten me ajan käytämme ja miltä se meistä tuntuu.


Olen jakanut sosiaalisen ajan seuraaviin ryhmiin: sosiaalinen aika on aikaa jota vietämme muiden kanssa, epäsosiaalinen aika tarkoittaa aikaa jolloin olemme muiden seurassa, mutta heidän seuransa on meille täysin irrelevanttia tai vastenmielistä. Joskus haluamme antaa aikaamme muille ihmisille, jolloin ensisijaisesti ajattelee toista ihmistä eikä itseään, vaikka usein itsekin tällaisesti ajasta nauttii. Esimerkkinä, kun katsomme taaperon kanssa elokuvaa, mikä ei meitä itseämme kiinnosta tai käymme katsomassa sairaita ihmisiä.  Alla oleva kuvio kokoaa erilaisia ajan sosiaalisia luonteita.



Ruokailuun liittyvän ajan sosiaalisuus


Laaksonen et al (2005) ovat tutkineet sosiaalista aikaa ja syömistä. Syöminen on tyypillisesti hyvin sosiaalista, jos meillä ei ole seuraa ruokapöydässä korvaamme seuran puutteen usein lukemisella. Laaksonen et al. (2005) mukaan yksin syöminen oli joskus mukavaa ja joskus epämukavaa. Joskus syödessä kaivattiin muiden ihmisten seuraa, joskus taas oli mukavaa syödä yksin kaikessa rauhassa. Ruoan laittaminen koetaan usein ajan antamisena. Jos laittaa itselleen ruokaa, kokee antavansa itselleen aikaa, koska nauttii ruuanlaitosta. Kun taas ruokaa tekee perheelleen tai ystävilleen voi ajatella antavansa aikaansa heille. Tällöin ruuanlaittoon kuluvaa aikaa ja vaivannäköä voidaan verrata lahjoihin.

Media-ajan sosiaalisuus


Tekemäni mediavalintatutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä käytti mediaa yksinään. Tutkimuksessa oli mukana perinteisiä medioita, somea ja netti. Enimmäkseen aika koettiin laatuaikana itselle (52%). Noin neljännekselle media-aika oli neutraalia aikaa yksin ja 6%:lle yksinäistä (ongelmallista) aikaa. Noin viidennes media-ajasta vietettiin muiden seurassa. Epäsosiaalista aikaa oli 7%, sosiaalista laatuaikaa 5% ja lahja-ajaksi luokiteltavaa aikaa 4%.




Media-ajan sosiaalisuus riippuu olennaisesti siitä, mitä mediaa seurasi. Sanomalehden lukeminen, Youtuben katselu ja netissä surffaaminen olivat ensisijaisesti laatuaikaa itselle. Television ja tallenteiden katsominen jakautui melko tasan sosiaaliseen, epäsosiaaliseen aikaan ja myös laatuaikaan ja neutraaliin aikaan yksin.

Sosiaalinen aika museossa


Museossa käyminen on sosiaalista. Se on sosiaalinen tapahtuma, sinne tullaan yhdessä kaverin kanssa, puolison kanssa tai perheen kanssa. Harvat käyvät museossa yksinään. Silloinkin kun museoon tullaan yksin, usein ollaan jollain tavalla yhteydessä muihin ihmisiin. Museot ovat osa meidän kaikkien yhteistä tarinaa, osa suurempaa kertomusta. Museokäynnillä voi myös olla ajatuksissaan yhteydessä menneisiin sukupolviin, vanhempiin, isovanhempiin, isoisovanhempiin ja muihin sukulaisiin tai omiin lapsiin. Moni miettii mitä museosta muille kertoo, mitä asioita haluaa heidän kanssaan jakaa jne. Tekemässäni Punaviiniä ja kulttuuria – tutkimuksessa ihmiset olivat pääsääntöisesti sitä mieltä, että museossa on kiva viettää aikaa ystävien, perheen ja sukulaisten kanssa (72% samaa mieltä väitteen kanssa). Toisaalta he kokivat museo-ajan laatuajaksi itsellensä (79% samaa mieltä). Ei siis ole olemassa mitään ristiriitaa sen välillä, etteikö museoaika olisi laatuaikaa itselle ja samalla aikaa, jota haluaa viettää perheen tai ystävien kanssa. Kirjamuseo Pukstaaville tekemäni tutkimuksen mukaan Kirjamuseo Pukstaavissa vietetty aika jakaantui seuraavasti:



Toisin sanoen, vaikka museoon mielellään mennään yhdessä muiden kanssa, siellä silti ollaan usein yksin omien ajatusten kanssa.

Ajan erilaiset luonteet ovat kiinnostavia sikäli, että ne vaikuttavat meidän valintoihimme kuluttajina. Jokaisella ajanjaksolla on jokin luonne. Sosiaalisuuden lisäksi ajanluonne voi olla esimerkiksi hyötyaikaa tai nautintoaikaa.  

Lähteet

  •   Laaksonen, Pirjo & Leipämaa-Leskinen, Hanna & Borisov, Päivi (2005): ”Sosiaalisen ajan jäsennys ruuan kulutuksen kentässä”, Kuluttajatutkimus, Nyt t. 1/2005, 9-17.
  •  McManus, P. (2002): "The Attitudes and Experiences of Repeat Museum Visitors." Evaluación: investigación aplicada a usos multiples (2002): 79.p, 79-84
  • Cotte, June & Ratneshwar, S. (1998): “Consumer Decisions on Discretionary Time: A Sociocognitive Perspective”, Advances in Consumer Research 1998, Vol. 25 Issue 1, p268-275
  • Miratio: Mediavalintatutkimus
  • Miratio: Pukstaavin kävijätutkimus
  • Miratio: Punaviiniä ja Kulttuuri-tutkimus


Kiitos kuvasta nenetus at free digital photos. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti