Ajanviettäminen voidaan jakaa pääsääntöisesti yksinään
vietyyn aikaan ja seurassa vietettyyn aikaan. Rajat eivät ole ihan selvät,
nimittäin joskus voi tuntea olevansa yksin, vaikka olisikin muiden ihmisten seurassa. Kutsun aikaa
sosiaaliseksi ajaksi, jos muiden läsnäololla on merkitystä ja se on
toivottavaa. Jos muiden läsnäolo on neutraalia tai negatiivista aika on
epäsosiaalista aikaa. Yksinään vietetty aika voi olla tervetullutta laatuaikaa
(aikaa itselle) tai luonteeltaan ongelmallista (yksinäistä
aikaa). Joskus yksinoloaika on täysin neutraalia. Nämä luokittelut ovat sikäli
merkittäviä, että ajan sosiaalinen luonne määrittelee miten me ajan käytämme
ja miltä se meistä tuntuu.
Olen jakanut sosiaalisen ajan seuraaviin ryhmiin: sosiaalinen aika on
aikaa jota vietämme muiden kanssa, epäsosiaalinen aika tarkoittaa aikaa jolloin
olemme muiden seurassa, mutta heidän seuransa on meille täysin irrelevanttia
tai vastenmielistä. Joskus haluamme antaa aikaamme muille ihmisille, jolloin
ensisijaisesti ajattelee toista ihmistä eikä itseään, vaikka usein itsekin
tällaisesti ajasta nauttii. Esimerkkinä, kun katsomme taaperon kanssa elokuvaa,
mikä ei meitä itseämme kiinnosta tai käymme katsomassa sairaita ihmisiä. Alla oleva kuvio kokoaa erilaisia ajan
sosiaalisia luonteita.
Ruokailuun liittyvän ajan sosiaalisuus
Laaksonen et al (2005) ovat tutkineet sosiaalista aikaa ja syömistä. Syöminen on
tyypillisesti hyvin sosiaalista, jos meillä ei ole seuraa ruokapöydässä
korvaamme seuran puutteen usein lukemisella. Laaksonen et al. (2005) mukaan
yksin syöminen oli joskus mukavaa ja joskus epämukavaa. Joskus syödessä
kaivattiin muiden ihmisten seuraa, joskus taas oli mukavaa syödä yksin kaikessa
rauhassa. Ruoan laittaminen koetaan usein ajan
antamisena. Jos laittaa itselleen ruokaa, kokee antavansa itselleen aikaa,
koska nauttii ruuanlaitosta. Kun taas ruokaa tekee perheelleen tai ystävilleen
voi ajatella antavansa aikaansa heille. Tällöin ruuanlaittoon kuluvaa aikaa ja
vaivannäköä voidaan verrata lahjoihin.
Media-ajan sosiaalisuus
Tekemäni mediavalintatutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä käytti mediaa yksinään. Tutkimuksessa oli
mukana perinteisiä medioita, somea ja netti. Enimmäkseen aika koettiin
laatuaikana itselle (52%). Noin neljännekselle media-aika oli neutraalia aikaa
yksin ja 6%:lle yksinäistä (ongelmallista) aikaa. Noin viidennes media-ajasta
vietettiin muiden seurassa. Epäsosiaalista aikaa oli 7%, sosiaalista laatuaikaa
5% ja lahja-ajaksi luokiteltavaa aikaa 4%.
Media-ajan sosiaalisuus riippuu olennaisesti siitä, mitä mediaa seurasi. Sanomalehden
lukeminen, Youtuben katselu ja netissä surffaaminen olivat ensisijaisesti
laatuaikaa itselle. Television ja tallenteiden katsominen jakautui melko tasan
sosiaaliseen, epäsosiaaliseen aikaan ja myös laatuaikaan ja neutraaliin aikaan
yksin.
Sosiaalinen aika museossa
Museossa käyminen on sosiaalista. Se on sosiaalinen
tapahtuma, sinne tullaan yhdessä kaverin kanssa, puolison kanssa tai perheen
kanssa. Harvat käyvät museossa yksinään. Silloinkin kun museoon tullaan yksin,
usein ollaan jollain tavalla yhteydessä muihin ihmisiin. Museot ovat osa meidän
kaikkien yhteistä tarinaa, osa suurempaa kertomusta. Museokäynnillä voi myös
olla ajatuksissaan yhteydessä menneisiin sukupolviin, vanhempiin,
isovanhempiin, isoisovanhempiin ja muihin sukulaisiin tai omiin lapsiin. Moni
miettii mitä museosta muille kertoo, mitä asioita haluaa heidän kanssaan jakaa
jne. Tekemässäni Punaviiniä
ja kulttuuria – tutkimuksessa ihmiset olivat pääsääntöisesti sitä mieltä,
että museossa on kiva viettää aikaa ystävien, perheen ja sukulaisten kanssa (72%
samaa mieltä väitteen kanssa). Toisaalta he kokivat museo-ajan laatuajaksi
itsellensä (79% samaa mieltä). Ei siis ole olemassa mitään ristiriitaa sen
välillä, etteikö museoaika olisi laatuaikaa itselle ja samalla aikaa, jota
haluaa viettää perheen tai ystävien kanssa. Kirjamuseo Pukstaaville tekemäni tutkimuksen
mukaan Kirjamuseo Pukstaavissa vietetty aika jakaantui seuraavasti:
Toisin sanoen, vaikka museoon mielellään mennään yhdessä
muiden kanssa, siellä silti ollaan usein yksin omien ajatusten kanssa.
Ajan erilaiset luonteet ovat kiinnostavia sikäli, että ne
vaikuttavat meidän valintoihimme kuluttajina. Jokaisella ajanjaksolla on jokin
luonne. Sosiaalisuuden lisäksi ajanluonne voi olla esimerkiksi hyötyaikaa tai
nautintoaikaa.
Lähteet
- Laaksonen, Pirjo & Leipämaa-Leskinen, Hanna & Borisov, Päivi (2005): ”Sosiaalisen ajan jäsennys ruuan kulutuksen kentässä”, Kuluttajatutkimus, Nyt t. 1/2005, 9-17.
- McManus, P. (2002): "The Attitudes and Experiences of Repeat Museum Visitors." Evaluación: investigación aplicada a usos multiples (2002): 79.p, 79-84
- Cotte, June & Ratneshwar, S. (1998): “Consumer Decisions on Discretionary Time: A Sociocognitive Perspective”, Advances in Consumer Research 1998, Vol. 25 Issue 1, p268-275
- Miratio: Mediavalintatutkimus
- Miratio: Pukstaavin kävijätutkimus
- Miratio: Punaviiniä ja Kulttuuri-tutkimus
Kiitos kuvasta nenetus at free digital photos.
Kommentit
Lähetä kommentti