Nyky-yhteiskunnassa on vaikeaa elää ilman tietokonetta, itse
en sellaista oikein pysty edes kuvittelemaan. Mutta tehdessäni tutkimuksia
asiakkailleni törmään aina välillä siihen, että osalla tutkittavista ei ole
tietokonetta ja nettikyselyt eivät heidän osaltaan onnistu. Jos ei ole ikinä
käyttänyt tietokonetta, on sen käyttämisen opettelu toki hankalaa. Monelle
vanhukselle se olisi mahdotonta, mutta entä miksi ne 60-vuotiaat, jotka ihan
hyvin oppisivat tietokoneen käytön jos haluaisivat, päättävät elää ilman? Tätä
aihetta ovat tutkineet Päivi Hakkarainen ja Pirkko Hyvönen 2010[i]. Tutkimusaineistonaan
heillä oli 126:n ihmisen kirjoittamat tarinat vapaaehtoisesta
tietokoneettomuudestaan. Lehti-ilmoituksessa muutamissa Pohjois-Suomen lehdissä
pyydettiin yli 60-vuotiaita kuvaamaan millaista heidän elämänsä on ilman
tietokonetta ja miksi he eivät käytä tietokonetta ja miten tietokoneettomuus
vaikuttaa heidän elämäänsä. Luettuaan tarinat tutkijat toteavat, että
tietokoneet herättävät runsaasti negatiivisia tunteita kun taas
tietokoneettomuus herättää positiivisia ajatuksia. Tietokoneen nähdään olevan
uhka vapaudelle, hyvinvoinnille ja sosiaalisille suhteille. Lisäksi tietokoneen
nähdään vievän aikaa muilta tärkeämmiltä tekemisiltä esimerkiksi luontoon tai
käsillä tekemiseen liittyen.
Useimmiten tietokoneet herättivät pelkoa tai huolta, ne
eivät kiinnostaneet tai vastaajat olivat haluttomia opettelemaan uusia asioita.
Ihmiset pelkäävät tekevänsä virheitä tietokoneen kanssa ja korostavat niiden käytön
haitallisia terveysvaikutuksia (koska syrjäyttää liikuntaa ja ulkoilua).
Vaatimus siitä, että kaikilla pitäisi olla tietokone aiheuttaa ärtymystä,
vihaa, epäoikeudenmukaisuuden ja uhmakkuuden tunnetta. Osassa kertomuksia
tietokone näyttäytyy hyödyllisenä koneena, jota kirjoitta itse ei kuitenkaan
tarvitse. Useimmin se kuitenkin koettiin uhkana terveydelle ja kasvokkaisille
ihmiskontakteille. Pelätään myös sen aiheuttamaa riippuvuutta ja ollaan huolissaan
tietoturvasta. Pelätään myös tietokoneiden vanhenevan nopeasti, niin että aina
pitäisi olla ostamassa ja opettelemassa jotain uutta. Tietokoneeton elämä
koetaan vapaaksi, yksilölliseksi ja itsenäiseksi. Joidenkin mielestä
yksinkertaiseen elämäntyyliin ei tietokoneet sovi.
Aihetta ovat maailmalla tutkineet Selwyn 2005[ii], Wagner
2010[iii]. ja
Sourbati 2009[iv]. Heidän
tuloksensa ovat samansuuntaisia. He toteavat, että monet ikääntyneet potevat
tietokoneahdistusta (computer anxiety), mikä vähenee mitä enemmän käyttää
konetta. Monet kokevat tietokoneen käytön liian mutkikkaana, turhautumista ja
tuskaa tuottavana. He myös saattavat ajatella tekniikan vanhentuvan nopeasti,
pelkäävät tietoturvariskejä ja potevat teknofobiaa yleensä.
Onneksi kuitenkin hyvin suuri osa ikääntyneistäkin ihmisistä
käyttää tietokonetta, sillä monissa tutkimuksissa on todettu ikääntyneiden
voimaantuvan tietokoneiden avulla (esim. Hyvönen 2002[v]). Tutkimuskirjallisuudessa
ikääntyneitä netin käyttäjiä on kutsuttu nimellä hopea surffaajat (silver
surfers); he käyttävät mielellään nettiä ja luottavat omiin taitoihinsa (Cody
et al 1999)[vi]. Tietokoneen
käytön on todettu edistävän ikääntyneiden hyvinvointia, koska se vähentää yksinäisyydentunnetta ja
pitää ajan tasalla(Tuorila & Kytö 2005[vii]).
Kiitos kuvasta ambro at freedigitalphotos.net
[i] Hakkarainen, Päivi & Hyvönen, Pirjo (2010): ”Tietokoneeton
elämä yli 60-vuotiaan valintana: Tunteita ja perusteluja, Media & Viestintä
33 (2010): 4, 79-96
[ii] Selwyn, Neil & Gorard, Stephen & Furlong, John (2005):
”Whose internet is it anyway? Exploring adults ’ (non)use of the Internet in
everyday life”, European Journal of Communication 20:1, 5-26.
[iii] Wagner, Nicole et al. (2010): ”Computer use by older adults: A
Multidisciplinary rewiev”, Computers in Human Behaviour 26:5, 870-882.
[iv] Sourbati, Maria (2009): ”It could be useful, but not at the
moment”: Older people, internet access and e-public service provision”, New
Media & Society 11:7, 1083-1100.
[v] Hyvönen, Pirkko (2002): ”Tietoverkot ikääntyneen oppijan
voimaantumisprosessissa”, Pro Gradu- tutkielma. Kasvatustieteiden laitos, lapin
Yliopisto.
[vi] Cody, Michael et al. (1999): ”Silver Surfers: Training and
evaluating internet use among adults and adult learners”, Communication
Education 48:4, 269-286.
[vii] Tuorila, Helena & Kytö, Hannu (2005): ”Verkkopalvelut
ikääntyvien hyvinvoinnin edistäjinä”, Kuluttajantutkimuskeskus, julkasisuja
5:2005.
Kommentit
Lähetä kommentti