Kenellä on enää aikaa seurata urheilua?

Olen ollut pitkään kiinnostunut ihmisten aikasuhteesta ja ajankäytöstä. Koska urheilun seuraaminen on aikaa vievää puuhaa ja täysin vapaaehtoista, on kiinnostavaa tarkastella miten ihmisten kiireisyys vaikuttaa heidän urheilun seuraamiseensa. Olutta ja urheilua[i] -tutkimuksen mukaan melkein kaikki suomalaiset seuraavat urheilua. Vain noin  kuudesosa ihmisistä sanoo, etteivät he seuraa urheilua lainkaan (katso alla oleva kuvio). Noin puolet ihmisistä seuraa melko harvoin urheilua, ehkäpä pelkästään jotain tiettyjä kisoja. Jäljelle jäävä kolmannes seuraakin sitten varsin aktiivisesti eli viikoittain tai useammin. Miehet seuraavat urheilua selvästi enemmän kuin naiset, mutta olisi väärin sanoa, että urheilun seuraaminen on pelkästään miesten juttu. Naisistakin nimittäin 80% seuraa urheilua.

Voisi ajatella, että urheilua seurattaisiin sitä vähemmän mitä vähemmän ihmisellä on aikaa. Vähentämällä urheilun seuraamista kiireiset ihmiset voisivat nipistää lisäminuutteja arkeensa. Tutkimuksen tulosten valossa tämä ajatus ei kuitenkaan pidä paikkaansa, nimittäin mitä kiireisempiä ihmiset ovat, sitä enemmän he seuraavat urheilua. Kiireisistä ihmisistä 23% seuraa päivittäin urheilua kun taas kiireettömistä seuraa vain 5%.

Mittasin ihmisten kiireisyyttä Miration Objektiivinen ajan määrä- metodilla, mitä olen testannut ja hienosäätänyt jo useissa tutkimuksissa. Metodissa luetellaan monenlaisia päivittäisiä pakollisia tai puolipakollisia aktiviteetteja (esim. pitkä työmatka, pieniä lapsia, koiria jne.) Mitä enemmän ihmisillä on aktiviteetteja, sitä vähemmän hänellä on päivittäin vapaasti allokoitavaa aikaa.  Ihmisen katsotaan olevan kiireinen, jos aktiviteetteja on yli 5, melko kiireinen jos aktiviteetteja 3 tai 4, melko kiireetön jos aktiviteetteja on 2 ja kiireetön, jos aktiviteetteja on 1 tai 0. Yllä olevasta kuviosta näkee, että ne ihmiset joilla on kaikkein eniten aktiviteetteja seuraavat kaikkein eniten urheilua. Tämä intuitiivisesti yllättävältä tuntuva tulos on toistunut myös monissa muissa tekemissäni tutkimuksissa, esimerkiksi sanomalehden lukemisessa. Lehteä lukevat eniten kaikkein kiireisimmät ihmiset.

Tämä oudolta tuntuva ilmiö selittyy sillä, että me ihmiset suhtaudumme aikaan eri tavoin. Kaikkein suuri ero on kiireen ja kiireisyyden käsitteessä. Ajan subjektiivinen määrä eli se miltä aika tuntuu (kuinka kiireiseksi tuntee itsensä) vaihtelee eri ihmisillä. Joillakin tuntuu olevan aina kiire, vaikka objektiivisella mittarilla mitattuna heillä pitäisi olla runsaasti aikaa. Toisilla taas on aina aikaa, vaikka heillä on objektiivisen mittarin mukaan todella paljon aktiviteetteja. Kiireisyys on suurelta osin tunne, katso lisää tästä. 

Vastaus otsikon kysymykseen on siis, että kaikilla, jotka pitävät urheilun seuraamista riittävän nautinnollisena ja tärkeänä, on myös aikaa sen seuraamiseen.

(i) Olutta ja urheilua- tutkimus on yksi Miration tekemistä tutkimuksista liittyen kuluttajien päätöksentekoon ja arkipäiväisiin valintoihin. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan: Ensimmäisessä osassa selvitetään millaisia olut- ja siideri-ihmiset ovat ja millainen suhde heillä on lempiolueeseensa tai – siideriinsä. Ensimmäinen osa on julkaistu viime vuoden lopulla. Toinen osa käsittelee sitä kuinka paljon ja mistä ihmiset seuraavat urheilua. Kolmas osa käsittelee urheilulajien ja joukkueiden fanittamista ja sitä mitä kaikkea fanittamiseen liittyy. Olutta ja urheilua - tutkimuksen data on kerätty nettikyselyllä 2015. Kyselyyn tähän osaan vastasi 721 ihmistä eri puolilta Suomea.

PS.  Yritykseni Miratio auttaa yrityksiä tehostamaan markkinointiaan ja ymmärtämään asiakkaittensa käyttäytymistä. Teemme sekä tutkimuksia, koulutuksia että konsultointia. Katso lisää tästä.