Moni Facebook-käyttäjä on viime päivinä vaihtanut profiilikuvakseen Ranskan lipun väreissä olevan kuvansa. Profiilikuvaa vaihtamalla osoitetaan sympatiaa Ranskalle ja otetaan kantaa terrorismia vastaan. Toisaalta halutaan myös viestittää, että on huomannut uutisen ja järkyttynyt siitä. Koska nämä ovat kiistatta hyviä asioita, voidaan ihmetellä miksi sitten kaikki eivät ole vaihtaneet profiilikuviaan. Ei ole epäselvää kenen puolella tulisi olla. Terroriteot poikkeavat muusta sodankäynnistä siinä, että kun muissa sodissa on usein epäselvää kumpi on paha ja kumpi hyvä (molemmat yleensä tekevät jossain määrin pahoja tekoja), terroriteoissa ei ole mitään epäselvää. On absoluuttista pahaa ja absoluuttista hyvää. Profiilikuvien vaihtamattomuuteenkin on silti hyviä syitä. Kyseessä on siis mielenkiintoinen päätöksentekotilanne, jossa on monia aspekteja.
Miksi valita profiilikuvaan Ranskan lippu
Hyviä syitä profiilikuvan vaihtoon on monia. Voimme osoittaa
sympatiaa ranskalaisille ja kertoa omasta järkytyksestämme. Koska emme kovin
konkreettisia tekoja voi tehdä, voimme ainakin täten symbolisesti tehdä jotain.
Emme voi esimerkiksi mennä luovuttamaan ranskalaisille verta, kuten monet
siellä asuvat olevat tehneet. Kuvaa vaihtamalla vastustamme pahuutta yhteisessä
rintamassa muiden Länsimaiden ja
samanmielisten kanssa. Viestitämme samalla pahoille, että me emme alistu ja
seisomme yhdessä. On jotenkin symbolisesti mukava ajatus, että oma protestini
on ihan samanlainen kuin mihin Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa päätyi. Otamme
yhdessä kantaa länsimaisten arvojen puolesta ja osoitamme solidaarisuuttamme
ranskalaisille. Profiilikuvan muuttamiseen voi myös kokea suurta sosiaalista
painetta, sillä muuuttamattajättäminenkin on viesti.
Syitä olla valitsematta Ranskan lippua profiilikuvaan
Pääsyy lienee, se ettei moni ole varmaan tullut edes
pohtineeksi koko profiilikuvan vaihtoa. Osa ei sitä ehkä teknisesti edes osaisi
tehdä (jos eivät ole törmänneet sovellukseen, mikä tekee tuon vaihdon nappia
painamalla). Vaihtaminen vaatii siis jonkin verran vaivannäköä ja sitten pitää
jossain vaiheessa viitsiä vaihtaa kuva takaisin. Näiden teknisten hankaluuksien
lisäksi, moni miettii mitä kuvanvaihtaminen viestittää itsestä. Saattaa tuntua,
että ehkä se paljastaisi itsestä liikaa tai tuntuisi hyvin oudolta eikä sopisi
minäkuvaan. Osa ei halua ottaa julkisesti kantaa mihinkään asiaan ja haluaa vain
huolehtia omista asioistaan. Moni voi myös ajatella, että kantaaottavat ihmiset
ovat aktivisteja, joihin he eivät halua leimautua. Ehkä joku myös kokee
asettuvansa henkilökohtaisesti vaaraan, terroristien koston potentiaaliseksi
kohteeksi, jos julkisesti ottavat kantaa heitä vastaan. Osalla yhdistyy
terroriteot ja ennakkoluulot pakolaisia kohtaan hämmentävästi keskenään: jos ottaa kantaa terroritekoja vastaan onko
sitten(kin) heidän sortamisensa pakolaisten puolella? Monille vastaus on
itsestään selvä, mutta niille jotka katsovat maailmaa pakolaisiin kohdistuvien
ennakkoluulojensa kautta, tilanne voi olla hyvin hämmentävä.
Joku on argumentoinut, ettei halua laittaa Ranskan lippua profiilikuvaansa,
koska emme ole osoittaneet samaa solidaarisuutta muiden maailmalla
tapahtuneiden terroritekojen uhreille. Vaikka tämä argumentti näyttää päällisin
puolin hyvältä, se silti mielestäni ontuu. Jos emme voi auttaa kaikkia ihmisiä,
onko sitten oikein ettemme auta ketään? On toki selvää, että koska ihmiset ovat
samanarvoisia, on väärin, ettemme järkyty yhtä paljon kauempana tehdyistä
teoista kuin Eurooppaan kohdistuneista teoista. Vaikka joku asia olisi väärin,
ei se silti poista sitä tosiasiaa, että mitä lähempänä maantieteellisesti tai
kulttuurisesti pahoja asioita tapahtuu sitä syvemmin ne meitä koskettavat. Eikä
muiden maanosien terroritekojen uhreja lohduta yhtään, jos jätämme
profiilikuvamme vaihtamatta.
Rakennukset Ranskan lipun väreissä
Tämä sama Ranskan lipun symbolisesen heiluttamisen -ilmiö ja
päätöksentekoproblematiikka koskee myös monia yrityksiä ja yhteisöjä.
Maailmalla on valaistu julkisia rakennuksia ja muistomerkkejä trikolorin
värein. Suomessakin ainakin Oopperatalo ja Kuopion musiikkitalo valaistiin.
Muidenkin julkisten rakennusten ylläpitäjät ovat varmaan pohtineet asiaa.
Valaiseminen vaatii silti huomattavasti enemmän vaivannäköä kuin pelkkä
profiilikuvan vaihto. Toisaalta ehkä myös riski leimautua terroriteon
mahdolliseksi kohteeksi ovat rakennuksilla yksityisiä ihmisiä konkreettisempia,
mikä toki tekee kannanottamisesta uhmakkaampaa ja uljaampaa.
Tekivät ihmiset sitten millaisia päätöksiä tahansa
Facebookin profiilikuviensa suhteen, tämä kannanoton mahdollisuus on mielestäni
ollut hieno asia. On hienoa, että moni on halunnut yhteisessä rintamassa
osoittaa tukeaan Ranskalle ja että symbolinen lipunkantaminen somessa on
yhdistänyt monia ihmisiä. Ennen kaikkea mielestäni on hienoa, jos symbolisen
lipunkantamisen mahdollisuus on saanut meidät pohtimaan solidaarisuutta,
arvojamme ja valintojamme.
Kommentit
Lähetä kommentti