Voiko aikaa säästää? - Ajan säästämisen ostaminen ja myyminen

Kuluttajille myydään aikaa säästäviä tuotteita ja palveluita, mutta voiko aikaa oikeastaan säästää? Meillä kaikilla on vakiomäärä aikaa käytettävissämme; 7 päivää viikossa ja 24 tuntia vuorokaudessa. Koska objektiivista aikaa (tunteja tai minuutteja) ei voida varastoida, ei sitä myöskään voida säästää. Kuitenkin me puhumme koko ajan ajansäästämisestä ja markkinoijat myyvät meille aikaa säästäviä tuotteita ja palveluita. Mistä oikein on kyse? Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä ajan säästäminen on. Ajan säästämisen ymmärtäminen on olennaista sekä kuluttajalla itselleen että markkinoijalle. Kuluttajan on hyvä ymmärtää mitä hän ostaa kun hän ostaa ajansäästöä ja markkinoijan pitää ymmärtää mitä hän myy kun hän myy ajansäästöä.  

Päivittäinen aika on jaksottaista

Ihmisen päivittäinen aika voidaan jakaa jaksoihin. Melko tyypillisesti päivä voisi mennä näin: Ensin on aamutoimiaikaa, sitten työhön menemisaikaa, työaikaa, lounasaikaa, kotimatka aikaa, kotiaskare ja harrastusaikaa, iltatoimiaikaa ja nukkumisaikaa. Alla olevassa kuviossa näitä jaksoja on yksinkertaisuuden vuoksi tiivistetty viiteen ryhmään. Nämä ajat ovat ainakin jossain määrin sidonnaisin kelloaikoihin. Toki kellonajat voivat hieman vaihdella, mutta tyypillisesti heittoa ei ole kuin muutama tunti sinne tai tänne. Kukin jakso kestää tietyn tunti- ja minuuttimäärän. Nämäkin voivat hieman vaihdella, mutta tyypillisesti ne ovat melko vakioita. 

Kuviossa ajanjaksot seuraavat toisiaan lineaarisesti. Joitain asioita voimme kuitenkin tehdä vaihtelevassa järjestyksessä (voimme esimerkiksi käydä lounastunnilla lenkillä, emmekä illalla töiden jälkeen). Joidenkin ajanjaksojen järjestykseen emme voi vaikuttaa. Esimerkiksi meidän täytyy ensin mennä töihin, ennen kuin voimme tulla sieltä kotiin jne. Meillä on siis 1.) vapaasti ajoitettavia ajanjaksoja, 2.) kellonaikaan sidottuja (kiinteitä) ajanjaksoja tai 3.) tapahtumien järjestykseen sidottuja (sarjoittaisia) ajanjaksoja. Jakson oikea paikka lineaarisella aikajanalla riippuu sen kestosta (mihin väliin se mahtuu), onko se vapaasti ajoitettava, kellonaikaan sidottu ja mitä muita aktiviteetteja pitää tehdä joko ennen sitä tai sen jälkeen. Jakson pituus riippuu muista aktiviteeteista, kuinka kauan edeltävät jaksot kestävät, onko kiinteitä ajanjaksoja ja mitä kaikkea pitää ehtiä tekemään ennenkuin seuraava kiinteä jakso alkaa. 

Mitä ajansäästäminen on

Ajansäästäminen tarkoittaa sitä, että lyhennämme jonkin ajanjakson pituutta, jolloin sen ja seuraavan ajanjakson väliin tulee ylimääräinen ajanjakso. Esimerkiksi jos pystymme tekemään askareet nopeammin kuin yleensä, meille tulee ylimääräinen vapaasti käytettävä ajanjakso (alla olevassa kuviossa keltainen) askareiden ja nukkumisen väliin. Tuon ylimääräisen ajan voimme käyttää mihin haluamme. Toisin sanoen ajansäästäminen tarkoittaa vapauden hankkimista. Aina tuo ajansäästö ei ole kovinkaan järkevää; ei esimerkiksi ei kannata kaahata ja säästää aikaa autolla ajaessa, jos perillä joutuu kuitenkin odottamaan kokouksen alkamista. On tietenkin tilanteita, jolloin ajansäästäminen on todella tärkeää, esimerkiksi kun yritämme pysyä ylioptimistisessa aikataulussa ja ehtiä johonkin tapaamiseen. Tällöin ajan säästäminen mahdollistaa asioita. Aikaa halutaan erityisesti säästää sellaisista aktiviteeteista, jotka ovat rutiininomaisia tai epämiellyttäviä. Tällöin toivomme, että epämiellyttävä askare on nopeammin ohi ja pääsemme itse valitsemaan mitä teemme. Ajan säästäminen siis lyhentää tylsää tai epämiellyttävää aikaa. 

Miten aikaa voidaan säästää 

Aikaa voidaan säästää kolmella tavalla: 1) tekemällä jokin asia nopeammin, 2.) tekemällä asioita samanaikaisesti useilla aikajaksoilla sen sijaan että etenisi kronologisesti jaksoittain tai 3.) jättämällä asioita tekemättä. Tieteellisissä julkaisuissa puhutaan aikaa säästävistä strategioista. Esimerkiksi Strober & Weinberg (1980) , Nickols & Fox (1983)  , Kim (1989)) ovat tutkineet kiireisiä työssäkäyviä äitejä. He selvittivät erityisesti millaisia aikaa säästäviä strategioita naiset käyttivät. Tutkimusten mukaan näitä olivat esimerkiksi ulkona syöminen, kodinkoneiden omistaminen, siivoojan palkkaaminen yms. Aikaa voi myös säästää suunnittelemalla sen käyttöä etukäteen. Kun suunnittelee ajankäyttönsä tarkkaan, pystyy käyttämään sen tehokkaasti. Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon vaadittavien ajanjaksojen pituudet , sidonnaisuus kellonaikoihin ja onko ne pakko tehdä tietyssä järjestyksessä. Tämä kaikki on itselleni ihan normiarkea kolmen lapsen äitinä. Varsinkin kesäloman suunnitteluun tarvitaan exceliä, jotta kaikki viisi perheenjäsentä, kissat, autot ja mökit saadaan synkronoitua. 

Ketkä pyrkivät säästämään aikaa? 

Olen tutkinut pyrkimystä ajan säästämiseen mittarilla “Pyrin säästämään aikaa aina kun se vain mahdollista”. Kuluttajista noin puolet pyrkii aktiivisesti säästämään aikaa kaikessa. Noin kolmannekselle tämä ei ole olennaista. 

Pyrkimykset ajansäästöön kasvavat iän mukana, kunnes selvästi vähenee eläkkeellä. Naiset säästävät miehiä enemmän aikaa. Perheissä pyrittiin säästämään aikaa enemmän kuin pariskunnat. Yksinelävillä ei ole tarvetta yrittää säästellä aikaa niin paljoa kuin muilla. Mitä koulutetumpi ihminen sitä enemmän pyrittiin säästämään aikaa. Toisin sanoen näyttäisi siltä, että mitä kiireisempää elämää sitä enemmän myös pyritään ajansäästöön. 

Pyrkimys ajansäästöön markkinoijan kannalta 

Markkinat aikaa säästäville tuotteille ja palveluille ovat melko suuret, kun lähes puolet ihmisistä pyrkii aktiivisesti säästämään aikaa. Ajansäästöpyrkimys vaikuttaa selvästi heidän käyttäytymiseensä, esimerkiksi pyrkimys ajansäästöön vaikuttaa selvästi median käyttöön (Miration Mediakäyttötutkimus 2014). Ne ihmiset, jotka pyrkivät säästämään aikaa suosivat muita enemmän viihteen ja asian yhdistäviä ohjelmia (muut katsovat ohjelmia, jotka ovat joko viihdettä tai asiaa). Ne, jotka pyrkivät säästämään aikaa keskittyvät median käyttöönsä huomattavasti heikommin kuin muut. Heitä myös harmittaa mediaa käytetty (hukattu?) aika. 

Ajansäästöä markkinoitaessa voisi olla fiksua avata käsitettä enemmän. Esimerkiksi ”tuotteemme säästää sinulle aikaa, minkä voit käyttää esimerkiksi…” Ihmiset eivät ajattele kovinkaan paljoa tehdessään kulutusratkaisujaan. Ajansäästö ei välttämättä tunnu kovin suurelta edulta, mutta se mitä tällä säästetyllä ajalla voidaan tehdä, onkin jo ihan eri tavalla houkuttelevaa.