perjantai 10. huhtikuuta 2015

Miksi ihmiset eivät äänestäneet Halla-Ahoa, Räsästä tai Väyrystä eurovaaleissa?

Aivan samalla tavalla kuin kuluttajat, myös äänestäjät joutuvat karsimaan mahdollisten ehdokkaiden joukkoa johonkin järjeslliseen määrään mitä voi tarkastella. On kiinnostavaa tietää millä perusteella äänestäjät muodostavat sen ehdokasjoukon, jota he harkitsevat ja josta he tekevät lopullisen valintansa. Harkintajoukon muodostaminen etenee tyypillisesti jonkinlaisella karsintasysteemillä. Osa äänestää vaan tiettyä/tiettyjä puolueita, osa vain naista/miestä, osa haluaa ehdokkaan olevan tutun ennestään. Näihin ryhmiin kuulumattomat ehdokkaat karsiutuvat jo alussa. 

Kysyin eurovaaleissa 2014 äänestäneiltä (n= 893), millä perusteella he karsivat omasta harkintajoukostaan muutamat tietyt ehdokkaat. Ihan näitä sanoja en kuitenkaan käyttänyt, vaan kysyin ensin harkitsevatko he äänestävänsä seuraavia ehdokkaita: Mikael Jungner SDP, Päivi Räsänen SKR, Jussi Halla-Aho PS, Jörn Donner RKP, Paavo Väyrynen KESK, Henna Virkkunen KOK, Anni Sinnemäki VIHR tai Merja Kyllönen VAS. Niiltä, jotka eivät harkinneet äänestävänsä näitä ehdokkaita, kysyin mikseivät he harkinneet. Valitsin nuo em. ehdokkaat subjektiivisesti siten, että isot ja isohkot puolueet olivat edustettuina, ehdokkaissa oli yhtä paljon naisia ja miehiä, ikäjakauma on laaja ja poliittinen kokemus vaihteleva. 


Tyypillinen syy ehdokkaan karsiutumiseen harkintajoukosta oli väärä puoluetausta tai osin siihen liittyvät väärät arvot tai vääränlainen äänestäjäkunta. Alla olevassa kuviossa nämä arvoihin liittyvät syyt ovat lilalla värillä. Ehdokkaan miellyttävyys (tai tässä tapauksessa epämiellyttävyys) vaikutti yllättävän paljon karsiutumiseen. Samoin jonkin verran vaikuttivat muut ulkoiset seikat kuten sukupuoli, ikä tai ulkonäkö. Joskus ei vaan nappaa äänestää tiettyjä ehdokkaita, eli äänestäjät eivät olleet juuri silloin Sinnemäki- tuulella (15%), Kyllönen-tuulella (15%) tai Jungner-tuulella (11%). Nämä ulkoiset seikat on kuviossa sinisellä. Muilla ehdokkailla äänestäjän vääräntuulisuus karsi  7-10% äänestäjistä. Kuviossa oranssilla olevat väittämät kuvaavat muita helposti perusteltavia arvoihin liittymättömiä syitä. 


Onko Päivi Räsäsen arvomaailma väärä 


Väärä puoluetausta syynä karsiutumiseen ehdokasjoukosta oli jakautunut melko tasaisesti puolueiden kesken. Vihreällä Anni Sinnemäellä (41%) tämä ei ollut ihan yhtä merkittävä syy kuin muilla ehdokkailla (ks. kuvio alla). Ehkä hieman yllättävää on, että Päivi Räsänen karsiutui useimmista harkintajoukoista (65%) väärän arvomaailman takia. Räsänen on toki esiintynyt julkisuudessa melko suvaitsemattomana. Suvaitsematon on myös Jussi Halla-Aho, jonka arvomaailma on väärä 61% mielestä. Myös Halla-Ahon äänestäjäkunta on vääränlainen monen mielestä (58%). Toki Halla-Ahon ja Räsäsen suvaitsemattomuus ovat keskenään hyvin erilaisia. Kaikkein vähiten ärsytti Anni Sinnemäen arvomaailma (24%) ja äänestäjäkunta (24%). Kovin moni ei myöskään halunnut kuulua Paavo Väyrysen (43%) tai Mikael Jungnerin (40%) äänestäjäkuntaan:  



Tuntemattomat ministerit ja ryvettyminen kotimaan politiikassa 


Hieman ehkä yllättäin ehdokkaista Merja Kyllönen ja Henna Virkkunen karsiutuivat useimmiten sen takia, että äänestäjät eivät kokeneet tuntevansa heitä. Kyllönen ei ollut riittävän tuttu 38%:lle äänestäjistä ja Virkkunen 32%:lle. Parhaiten ehdokkaista tunnettiin Paavo Väyrynen ja Päivi Räsänen, jotka molemmat karsiutuivat äänestäjistä 7% harkintajoukosta tuntemattomuuden takia. Jostain syystä Jussi Halla-Ahon vaikutusmahdollisuudet EU:ssa arvioitiin muita huonommiksi. Kotimaan politiikassa ryvettyminen (on täysin vastaajan oma tulkinta mitä tämä hänelle tarkoittaa) oli merkittävä este Halla-Ahon (38%), Räsäsen (32%) ja Väyrysen (30%) harkitsemiselle. Äänestäjien muisti tuntuu olevan aika pitkä, koska Väyrysen pahimmat sotkut ovat ikivanhoja. Sinnemäki on tälläkin mittarilla kaikkein puhtain (7%), eikä Donnerilla (9%) tai Virkkusellakaan (11%) ole pahemmin ollut sotkuja äänestäjien mielestä. 




Vahva persoona ärsyttää 


Poliitikkona oleminen vaatii kyllä aika paksua nahkaa, kaikkia ei vaan voi miellyttää. Yllättävän paljon ehdokkaasta tykkääminen (siis tykkäämättömyys) vaikuttaa siihen, ettei ehdokasta edes harkita. Miellyttävyyden puute karsi ehdokkaiden kohdalla vaihtelevasti 25%-63% harkitsijoista. Vahvimmat persoonat, kuten Halla-Aho, Räsänen ja Jungner, olivat vähiten tykättyjä. Sinnemäki, Kyllönen ja Virkkunen mukavimpia. Tuloksiin lienee syytä suhtautua varauksellisesti, koska arvelen, että vastaajien arvioissa oli mukana myös arvot, puoluetausta yms, persoonaan liittymättömät tekijät. 12.4 ilmestyvä blogipostaus käsittelee ehdokkaan sukupuolta, ikää ja ulkonäköä tarkemmin. 




Wojciech et al. (2010)[i] ovat tehneet mielenkiintoisen vertailututkimuksen Puolan ja Yhdysvaltojen presidentinvaalien välillä   he havaitsivat, että ehdokkaasta tykkääminen oli merkittävä valintakriteeri Puolassa, mutta Yhdysvalloissa sen sijaan ei. Tutkijat päättelivät, että nuoressa demokratiassa tällaisella asialla on vielä merkitystä, mutta Yhdysvalloissa äänestäjät ovat sen verran kokeneempia ja kriittisiä (kyynisiä) ettei tykkäämisellä ollut niin paljon merkitystä.  

Alla olevassa taulukossa on näiden yllä tutkittujen ehdokkaiden saamat äänimäärät eurovaaleissa 2014. Vaikka esimerkiksi Halla-Aho karsiutui monista harkintajoukoista em. syistä äänestäjiä hänellä kuitenkin riitti ihan mukavasti. Halla-Aho, Väyrynen, Kyllönen ja Virkkunen tulivat valituksi Europarlamenttiin. 

Äänimäärä EU-vaaleissa
Jussi Halla-Aho
80772
Paavo Väyrynen 
69360
Merja Kyllönen 
58611
Henna Virkkunen 
43829
Anni Sinnemäki 
19847
Päivi Räsänen 
12718
Mikael Jungner
10016
Jörn Donner
8455

(Tämä kirjoitus mukaili Vaalimuusa-blogissani 7.4.2015 julkaistua kirjoitusta)

PS. Kiinnostaako sinua kuluttajan käyttäytyminen ja päätöksenteko? Järjestän koulutuksia kuluttajan käyttäytymisestä useilla paikkakunnilla. Katso lisätietoja tästä. Linkissä on tietoa myös muista järjestämistäni koulutuksista (tutkimusten käyttö markkinoinnissa, eettinen kuluttaminen, mainonnan teho ym.)


[i] Wojciech Cwalina & Andrzej Falkowski & Bruce I. Newman (2010): “Towards the development of a cross-cultural model of voter behavior: Comparative analysis of Poland and the US”, European Journal of Marketing Volume: 44 Issue: 3/4


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti