Vaikka kuluttaja olisikin vapaalla (ei töissä) hänen aikansa ei aina ole ihan vapaata. Osa ajastamme on sidottu pakollisiin tehtäviin: perheestä huolehtimiseen, kotitöihin, hammaslääkärissä käyntiin jne. Osa ajastamme on periaatteessa vapaata, mutta olemme päättäneet käyttää sen harrastuksiin, kavereiden tapaamiseen tai vanhempainkokouksiin. Pieni osa ajastamme on täysin vapaata, voimme itse päättää miten sen käytämme. Jotkut ihmiset käyttävät tällaisen vapaan ajan tekemättä mitään, osa haluaa puuhailla jotain. Kuluttajan (täysin) vapaan ajan voi siis jakaa hyötyaikaan ja nautintoaikaan. Molemmat aikatyypit ovat vapaita ja olennaista on se, että saa itse valita miten aikansa käyttää.
Me kuluttajat valitsemme hyvin erilaisia tuotteita ja aktiviteetteja riippuen
siitä, ajattelemmeko kyseessä olevan hetken olevan luonteeltaan hyötyaikaa vai
nautintoaikaa. Monet ihmiset siivoavat perjantaisin töiden jälkeen, jotta koti
on siistinä viikonloppua varten. Toiset taas haluavat pyhittää perjantai-illat
nautiskelulle rankan työviikon jälkeen. Molemmat ryhmät saattaisivat tilata
pizzaa iltapalaksi, mutta täysin erilaisista syistä. Ensimmäinen ryhmä tilaa,
koska ei ehdi laittaa ruokaa, toinen itsensä hemmottelun takia ja koska ei
jaksa laittaa ruokaa. Vain jälkimmäinen ryhmä on kiinnostunut lähtemään
elokuviin tai selailemaan puutarhalehteä perjantaina. Eriluonteiset ajat (hyötyaika/nautintoaika)
vaikuttavat siihen mistä kuluttaja on kiinnostunut ja millaisilla argumenteilla
häneen voidaan vaikuttaa. Alla olevasta kuviosta selviää selkeä yhteys nautintoajan ja viihteen
kuluttamisen välillä ja toisaalta hyötyajan ja asiapohjaisen media välillä.
Sen arvaaminen mitä kuluttaja itse pitää hyöty- tai
nautintoaikana, ei aina ole ihan helppoa. Voisi esimerkiksi kuvitella, että
sanomalehden lukeminen on hyötyaikaa (“Halusin käyttää aikani hyödyllisesti”)
ja että Facebookin käyttö olisi nautintoaikaa (“Halusin nauttia ajastani”).
Näiden välillä ei kuitenkaan ole kovin suurta eroa. Sanomalehden lukemisesta
vain vajaa viidennes on ihmisten mielestä puhdasta hyötyaikaa ja Facebookin
käytöstä pelkkää nautintoaikaa on vain noin 60%. Kaiken kaikkiaan suurin osa
mediakäytöstä oli nautintoaikaa (50%) ja vain 15% oli puhtaasti hyötyaikaa. Onko sinun tuotteesi tarkoitettu
kuluttajan hyötyaikaan vai nautintoaikaan? Entä tunnistatko ajan luonteen
vaikutuksen omiin kulutuspäätöksiisi?
'Huom. Blogia on päivitetty 1.11.2024 lisäämällä alkuun tekoälyn luoma kuva, missä henkilö pohtii käyttäisikö aikansa hyödyllisesti vai nautiskellen.
Kommentit
Lähetä kommentti